Perustelut
Asian valmistelija: lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Aluevaltuuston kokouksessa 28.10.2024 § 72 jätettiin Soile Erikssonin, Susanna Kaijun, Kai-Ari Lundellin ja Laura Tulikorven valtuustoaloite "Neuvoloiden lukutaitotyön yhtenäistäminen hyvinvointialueella". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 45 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on viimeisimpien Pisa-tutkimusten mukaan heikentynyt entisestään. Heikompien lukijoiden määrä on kasvanut ja nyt huolestuttavasti myös erinomaisten joukko on pienentynyt voimakkaasti. Vantaalla lukutaito on heikompaa kuin saman lukuseulan tehneissä vertailukunnissa ja lukutaito on laskusuunnassa aiempiin vuosiin verrattuna molemmissa lukuseulan tehneissä ikäluokissa.
Lukutaidon ja lukuinnon kehittymisen kannalta merkityksellistä on yhdessä lukeminen jo varhaislapsuudesta lähtien. Lukeminen kehittää mielikuvista ja empatiakykyä, jotka puolestaan ovat tärkeitä taitoja kaikessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Sujuva lukutaito on avain kaikkeen oppimiseen.
Neuvolapalvelut tavoittavat lähes kaikki perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Niinpä niillä on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää tietoisuutta lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevista tekijöistä kuten yhdessä lukemisen merkityksestä.
Vantaan ja Keravan neuvoloissa tehdään lukutaidon kehittämiseen tähtäävää työtä esimerkiksi esitteiden ja lukemisesta puhumisen avulla. Lisäksi käynnissä on Vantaan kirjastojen kanssa Lukustartti-hanke, jossa Korson ja Myyrmäen neuvolat toimivat pilottineuvoloina ja Lukukonsepti-hanke yhteistyössä Keravan kirjaston kanssa.
Hankkeiden tuomista uusista toimintamalleista huolimatta konkreettiset toimet neuvolakäynneillä vaihtelevat neuvolasta ja jopa työntekijästä riippuen. Koko hyvinvointialueelle tarvitaan yhteneväiset toimintamallit, joilla jokainen perhe ohjataan lukemisen äärelle ja kirjastopalvelujen pariin. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella käytössä oleva Lukuresepti-konsepti tai vastaava olisi systemaattinen tapaa hoitaa ohjaustyötä neuvolassa. Siinä määräaikaiskäynnillä jokaiselle lapselle määrätään neljän kirjan lääkeannos, joka tulee nauttia yhdessä vanhemman kanssa. Lääkkeen voi noutaa kirjastosta reseptiä vastaan. Kunkin ikävuoden reseptiin on valittu kehitysvaiheeseen sopivat kirjat.
Lukuresepti-malli on helppo ja edullinen toteuttaa. Se edellyttää hyvinvointialueen ja kaupunkien yhteistyötä suunnitteluvaiheessa. Toiminnan käynnistyessä vaikutus neuvolan terveydenhoitajien työnkuvaan on lähes olematon, mutta vaikutus perheiden toimintatapoihin voi olla suuri.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lukutaitotyötä voitaisiin vahvistaa neuvoloiden yhtenäisellä toimintamallilla. Malli voisi olla Lukureseptin kaltainen tai hankkeiden kautta saatujen kokemusten perusteella laadittava. Olennaisinta on se, että ohjaus kirjastopalvelujen pariin ja lukemisesta käytävä keskustelu toteutuisivat jokaisen lapsen jokaisella määräaikaistarkastuksella.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhtenäistetään lukutaitotyötä kaikkiin alueen neuvoloihin siten, että määräaikaistarkastusten yhteydessä kaikki 1-6-vuotiaat perheineen ohjataan jokaisessa neuvolassa samalla mallilla kirjastopalvelujen pariin."
Aluehallitus päätti kokouksessaan 26.11.2024 § 251 merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi 28.4.2025 mennessä. Aluehallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen kokouksessaan 13.5.2025 § 125. Aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja antaa asiassa seuraavan valmisteluohjeen: Valmistelussa huomioidaan hyvinvointialueen sisällä yhtenäiset toimintatavat ja se, että jokainen ikävuosi tulisi systemaattisesti huomioitua.
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut perustuvat huolellisesti toteutettuihin määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja terveysneuvontaan, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Vanhemmat saavat neuvolasta tukea vanhemmuuteen, lapsilähtöiseen ja turvalliseen kasvatukseen, lapsen hyvään huolenpitoon ja parisuhteen hoitamiseen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvolapalvelut kattavat noin 98 % alle kouluikäisistä. Neuvolapalvelut ovat vapaaehtoisia ja osa perheistä voi itse valitessaan käyttää esimerkiksi yksityisiä palveluita.
Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tarkoituksena on varmistaa, että lasten heidän perheidensä sekä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähintään 15 terveystarkastusta, joista viisi on terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistarkastuksia. Neuvolakäyntien sisältö on kansallisesti strukturoitu ja jokaiselle käyntikerralle on tarkka ohjelma (Neuko / Terveysportti). Ohjelman mukaan lukemisesta ja sen merkityksestä mm. kielen kehitykselle keskustellaan seuraavilla käyntikerroilla:
- Vuoden ikäisen lapsen määräaikainen terveystarkastus: Keskustelu; Puheen kehityksen tukeminen, lapselle lukeminen
- Kahden vuoden ikäisen lapsen määräaikainen terveystarkastus: Keskustelu; Puheen kehityksen tukeminen, lapselle lukeminen
- Kolmen vuoden ikäisen lapsen määräaikainen terveystarkastus: Keskustelu; Puheen kehityksen tukeminen, lukeminen
- Neljän vuoden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus: Lapsen neurologinen kehitys, Lene, tarvittaessa LUKIVA (lukivalmiuksien arviointimenetelmä). Keskustelu; Puheen kehityksen tukeminen, lapselle lukeminen, mediataidot
- Viiden vuoden ikäisen lapsen määräaikainen terveystarkastus: Kielellinen kehitys (Lumiukko- ja/tai LUKIVA-testi). Keskustelu; puheen kehityksen tukeminen, lapselle lukeminen
- Kuuden vuoden ikäisen lapsen määräaikainen terveystarkastus: Kielellisen kehityksen eteneminen (tarvittaessa Lumiukko- testi), Neurologinen kehitys; Lukivalmiudet ja Lapselle lukeminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella neuvolan terveydenhoitaja ohjaa vanhempia lapsen kielen ja puheen kehittymisen kysymyksissä jokaisella tapaamiskerralla iän- ja tarpeenmukaisesti. Neuvolakäyntien kokonaissisältö muodostuu asiakaslähtöisesti huomioiden asiakkaan tilanteen ja tarpeet.
Neuvolapalveluissa on kehitetty yhteistyössä eri tahojen kanssa useita tapoja edistää lukutaitoa ja lukemista. Lapsen ensimmäisellä lastenneuvolakäynnillä annetaan perheelle Lukulahja lapselle –kirjakassi ja muistutetaan vanhempia tässä yhteydessä lukemisen tärkeydestä. Lukulahja kassiin on pakattu myös seinälle kiinnitettävä Lue lapselle -lukumitta ja kutsukortti kirjastoon. Neuvoloissa toimii myös monikielisille perheille suunnattu Moniku-palvelu. Moniku-ohjaajat keskittyvät mm. lapsen oman äidinkielen kehityksen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen, lisäksi vanhempia kannustetaan lukemaan lapsille ja heitä ohjataan kirjastopalveluihin.
Neuvola- ja perhepalveluiden käyttöön on laadittu myös muuta perheiden lukutaitotyötä tukevaa materiaalia, mitä jaetaan neuvolakäyntien yhteydessä. Lisäksi hyvinvointialueella on laadittu neuvolatyön tueksi erilaisia videomateriaaleja, jotka ohjaavat vanhempia lukemaan lapselle mm. taaperoninfo (Taaperoinfo) ja kielen kehityksen (Varhainen kielenkehitys) videoilla kerrotaan lukemisen merkityksestä lapsen puheenkehityksessä. Monilukutaidon kehittymiseen liittyen neuvolasta ohjataan mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton eri ikäryhmille rakennetuille ja vanhemmille suunnatuille median käytön sivuille.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvolat tekevät laajaa yhteistyötä mm. varhaiskasvatuksen ja kirjastopalvelujen kanssa. Vantaan ja Keravan kirjastojen ja neuvoloiden välinen yhteistyö on suunnitelmallista ja perheitä ohjataan aktiivisesti kirjastopalvelujen pariin. Tavoitteena on tuoda kirjaston palvelut tutuksi kaikille lapsiperheille. Yhteistyötä tehdään kaupunkien ja hyvinvointialueen välillä huomioiden molempien kaupunkien resurssit, erityistarpeet ja mahdollisuudet toteuttaa yhteistyötä.
Lopuksi
Neuvolapalveluissa tunnistetaan, että ensimmäiset ikävuodet ovat erityisen tärkeitä lapsen kielellisen aktivoinnin kannalta ja esimerkiksi ääneen lukemisella voi vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen heti lapsen syntymästä alkaen. Neuvolapalveluissa ohjataan aktiivisesti perheitä lukemisen pariin ja kirjastopalveluihin. Uudelle lukemista edistävälle toimintamallille ei katsota olevan tarvetta lukemisen työn edistämisen ollessa nykytilanteessa suunnitelmallista ja kattavaa koko hyvinvointialueen alueella. Systemaattista ja läpileikkaavaa lukemista edistävää kulttuuria johdetaan ja sen jalkauttamista edistetään neuvolapalveluissa myös jatkossa.