Perustelut
Asian valmistelija: strategiapäällikkö Marianne Juosila
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 41 §:n mukaan hyvinvointialueella tulee olla strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialuestrategian tulee perustua arvioon nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista alueen tehtävien toteuttamiseen. Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 22.11.2022 § 94 laajalla yhteistyöllä valmistellun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisen hyvinvointialuestrategian vuosille 2023–2025. Strategiassa on 23 tavoitetta ja niillä on yhteensä 59 mittaria. Mittareille on asetettu tavoitetasot vuodelle 2025. Strategian tavoitteet on jaoteltu viiden näkökulman alle: Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta, Parannamme palveluja, Arvostamme henkilöstöämme, Toimimme yhdessä ja Huolehdimme kestävästä taloudesta.
Hyvinvointialuestrategian 2023–2025 edistymisestä raportoidaan kerran vuodessa. Edistymistä arvioidaan mittarien kautta. Nyt käsillä on ensimmäinen raportointi, jossa arvioitiin vuoden 2023 lopussa saatavissa olevan tiedon pohjalta sitä, tullaanko mittareille asetetut tavoitetasot saavuttamaan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Mittareista suurimman osan (44 kpl) arvioidaan toteutuvan suunnitellusti vuoden 2025 loppuun mennessä. Kymmenen mittarin arvioidaan toteutuvan osittain, ja kokonaan toteutumatta tässä vaiheessa strategiakautta arvioidaan jäävän kolme mittaria. Kahden mittarin osalta toteutuminen ei ole vielä arvioitavissa.
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamista koskevat tavoitteet mittareineen ovat edenneet oikeaan suuntaan kohti vuodelle 2025 asetettua tavoitetasoa. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen palveluja on kehitetty kokoamalla niitä perhekeskustoimintamallin alle, perheneuvolapalveluissa on onnistuttu purkamaan jonoja ja ikääntyneiden 75 vuotta täyttäneiden kotona asumista tukevia palveluja on uudistettu eri tavoin. Mittareista seitsemän on arvioitu toteutuvan kokonaan ja kuuden osittain. Sen sijaan lastensuojeluilmoitusten kohteena olevien lasten osuuden alueen 0–17-vuotiaista ei arvioida laskevan toivotulla tavalla.
Vaikka henkilöstön saatavuudessa on haasteita, on palvelujen parantamista ja palveluihin pääsyn nopeuttamista koskevien tavoitteiden ja mittarien osalta edetty hyvin. Palvelujen parantamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi on tehty erilaisia toimenpiteitä ja otettu käyttöön sekä vakiinnutettu uusia toimintamalleja. Kaikkien mittarien arvioidaan toteutuvan joko kokonaan tai osittain vuoden 2025 loppuun mennessä. Palveluverkkotyöskentely jatkuu alkuvuoden 2024 aikana, ja tarkoituksena on, että hyvinvointialueen ensimmäinen palveluverkkosuunnitelma tulee aluevaltuuston päätettäväksi keväällä 2024.
Hyvään henkilöstökokemukseen on pyritty vaikuttamaan mm. toimintakulttuuria rakentamalla. Lähtötilanteeseen (2/2023) nähden toimintakulttuuri on mittauksen mukaan kehittynyt vuodessa jokaisella osa-alueella myönteiseen suuntaan. Arvostamme henkilöstöämme -näkökulman mittareista kahdeksan arvioidaan toteutuvan kokonaan ja yhden osittain. Henkilöstön hyvinvointia mitataan strategiassa mm. lähtövaihtuvuuden ja terveysperusteisten poissaolojen kautta. Näiden kahden mittarin osalta arvio tässä vaiheessa strategiakautta on, että asetettua tavoitetasoa ei tulla saavuttamaan toivotusti.
Avoimien vakanssien täyttämiseen on vaikutettu mm. hyvää työnantajamielikuvaa rakentamalla, rekrytointimarkkinoinnilla ja oppilaitosyhteistyöllä. Rekrytointia on kehitetty hakijaystävällisempään suuntaan ja hakijakokemusta mitataan systemaattisesti.
Yhdessä toimimista ja osallisuutta edistävissä tavoitteissa on edetty tavoiteltuun suuntaan. Mittareista neljän arvioidaan toteutuvan kokonaan ja yhden osittain. Osallisuusohjelma on valmistunut ja sen toimenpiteitä toteutetaan. Hyvinvointialueen, kaupunkien, HUS:n ja järjestöjen välille on luotu rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tavoitteena on myös, että asukkailla, asiakkailla, työntekijöillä ja muilla alueen toimijoilla on monipuoliset mahdollisuudet osallistua hyvinvointialueen toimintaan ja sen kehittämiseen. Asiakkaiden ja asukkaiden osallisuuden kokemusta kartoitetaan kyselyllä, joka toteutetaan loppuvuonna 2024 tai alkuvuonna 2025, joten tästä tuloksia saadaan vasta seuraavaan strategian raportointiin. Samoin keskeisten sidosryhmien kokemusta yhteistyön toimivuudesta VAKEn kanssa sekä yhteistyön vaikuttavuutta mitataan säännöllisellä sidosryhmäkyselyllä. Myös tämän mittarin osalta tietoa tavoitteen toteutumisesta saadaan vasta myöhemmin.
Strategian talous -näkökulma sisältää tavoitteita ja mittareita, jotka tukevat talouden tasapainon saavuttamista. Mittareista kuuden arvioidaan toteutuvan täysin ja yhden osittain Tiedolla johtamista ja vaikuttavuuden mittaamista kehitetään edelleen ja palvelujen järjestämisessä hyödynnetään eri tuotantotapoja kustannusvaikuttavuutta arvioiden ja mitaten. Asiakastyytyväisyyden seurantaa on kehitetty ja QPro-asiakaspalautejärjestelmä / asiakastyytyväisyysmittari otettiin sote-palveluissa käyttöön vuoden 2023 aikana. Asiakastyytyväisyysmittarin kehittämistyötä jatketaan vuonna 2024. VAKEn hiilineutraaliustavoitetta toteuttava ilmasto-ohjelma valmistuu ja etenee päätöksentekoon alkusyksystä 2024. Näiden toimenpiteiden osalta mittarit ovat siis toteutumassa suunnitellusti. Talousarvion vuosikatteen osalta alijäämä oli vuonna 2023 alkuperäistä talousarviota suurempi. Merkittävin toimintakulujen ylitys tapahtui erikoissairaanhoidossa, joka ylitti alkuperäisen talousarvionsa noin 30 miljoonalla eurolla. Vuosi 2024 vaikuttaa edelleen alijäämäiseltä, mutta vuonna 2025 pyritään pääsemään nollatulokseen.
Lain mukaan strategia tulee tarkistaa vähintään kerran aluevaltuuston toimikaudessa. Hyvinvointialuestrategian 2023–2025 väliarviointi tehdään vuonna 2024 suppeana, koska seuraavat aluevaalit pidetään keväällä 2025, jolloin käynnistyy myös seuraavan valtuustokauden hyvinvointialuestrategian valmistelu. Väliarvioinnissa tarkennetaan palvelulupaus sekä mahdollisesti mittareihin tarvittavat täsmennykset.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.