Perustelut
Asian valmistelija: Viestintäjohtaja Leena-Mari Tanskanen
Hyvinvointialueen hallintosäännön 7 §:ssä määritetään hyvinvointialueen viestintää koskevat määräykset:
"Hyvinvointialuejohtaja johtaa hyvinvointialueen viestintää ja tiedottamista hyvinvointialueen toiminnasta. Aluehallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi aluehallitus hyväksyy hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhtiön kielellisten palvelujen ja tiedottamisen ohjeistuksen. Aluehallitus nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat. Viestinnän ensisijainen kanava on yleinen tietoverkko.
Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Aluehallitus, muut toimielimet, hyvinvointialuejohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat huolehtivat siitä, että hyvinvointialueen asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmistelussa. Viestinnässä käytetään selkää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon suomen ja ruotsinkielisten sekä muiden tärkeimpien kieliryhmien, mukaan lukien viittomakielisten, tarpeet. Lisäksi viestinnässä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys"
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen viestintä on valmistellut liitteenä olevat yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista suomeksi ja ruotsiksi. Nyt valmistellut strategisen tason periaatteet vuosille 2023–2025 pohjautuvat hyvinvointialueen strategiaan. Ne laadittiin heti vuoden alussa, jotta viestinnän rakentamiseen uudessa organisaatioissa on selkeät suuntaviivat: tiedetään mihin keskitytään ja mitä tavoitellaan.
Dokumentti muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Viestinnän toiminta-ajatus ja ohjaava lainsäädäntö
- Sidosryhmät ja viestinnän tavoitteet 2023–2025
- Viestinnän periaatteet
- Pääviestit
- Viestinnän vaikuttavuuden varmistaminen
Viestinnän toiminta-ajatuksessa ja ohjaavassa lainsäädännössä kuvataan työn lähtökohtaa ja ohjaavia reunaehtoja. Näitä ovat mm. kielilaki, julkisuuslaki, laki hyvinvointialueista, pelastuslaki ja EU:n saavutettavuusdirektiivi.
Sidosryhmät ja viestinnän tavoitteet 2023–2025 kuvaavat mitä rakennamme ja miksi. Viestinnällä keinoilla tuetaan hyvinvointialueen perustehtävää ja strategian toteutumista. Jotta tämä onnistuu, meillä on oltava toimivat rakenteet ja raamit viestintään, joilla vastataan eri sidosryhmien tarpeisiin.
Viestinnän periaatteissa kuvataan keskeisimmät työtä ohjaavat periaatteet. Ne pohjautuvat lainsäädäntöön, mutta periaatteissa on kuvattu laajemmalla tasolla arvojemme mukainen viestintä. Periaatteet on jaettu kolmeen kategoriaan: ”viestimme asiakaslähtöisesti”, ”vahvistamme luottamusta” ja ”otamme kaikki vastuuta viestinnästä”. Ensimmäisen kohdan alla on useita tärkeitä periaatteita sidosryhmiemme tavoittamiseen, kuten laadukas ja yhdenvertainen ruotsinkielinen viestintä, muiden kieliryhmien tavoittaminen riittävillä käännöksillä, saavutettavuusvaatimukset ja selkokielisyys sekä niiden huomioiminen, jotka eivät käytä verkkosisältöjä.
Hyvinvointialueen pääviestit on laadittu osana brändityötä vuonna 2022. Tässä dokumentissa viitataan näihin pääviesteihin. Pääviestit kertovat hyvinvointialueen perustehtävästä ja toiminnasta. Näitä hyödynnetään systemaattisesti ja yhdenmukaisesti kaikessa viestinnässä.
Viimeinen osio, viestinnän vaikuttavuuden varmistaminen, summaa sen, että resurssit kohdistetaan oikeisiin asioihin ja viestintätyön vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan.
Tarkoituksena on, että tämän valtuustokauden jälkeen hyvinvointialueella siirrytään pysyvämpiin viestinnän yleisiin ohjeisiin, mutta tähän ei ollut vielä valmiutta, koska perusrakenteet tehdään nyt. Pysyvämmät yleiset ohjeet laaditaan osana hyvinvointialueen seuraavaan strategiakauteen valmistautumista, jolloin pohjalla on jo toimivat viestinnän rakenteet.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.