Perustelut
Asian valmistelija: aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpelto
Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisesta luototuksesta annettu laki (1133/2002) edellyttää kaikkia hyvinvointialueita käynnistämään sosiaalisen luototuksen palvelun viimeistään 1.8.2023 mennessä. Elokuun alussa sosiaalisesta luototuksesta annettuun lakiin voimaan tulevien muutosten myötä hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalista luototusta sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena kuin alueella esiintyvä tarve edellyttää.
Jotta hyvinvointialueen on mahdollista käynnistää sosiaalinen luototus elokuun alusta lukien lainsäädännön edellyttämällä tavalla, on tässä vaiheessa tarpeen määrittää sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 23 §:n mukaan aluehallitus päättää sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista.
Sosiaalinen luototus Vantaan ja Keravan kaupungeissa
Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on aiemmin ollut kunnille vapaaehtoista toimintaa. Vuoden 2022 loppuun mennessä luototusta järjestettiin noin 30 kunnassa (kattavuus noin 50 % väestöstä). Vantaan kaupunki on myöntänyt sosiaalisia luottoja vuodesta 2004 alkaen ja Keravan kaupunki vuodesta 2017 alkaen. Molemmissa kaupungeissa on ollut vakiintuneet käytännöt luototuksen järjestämisessä. Hyvinvointialueella toiminnan käynnistämisessä on kyse lähinnä näiden kahden kaupungin vakiintuneiden rakenteiden yhteensovittamisesta.
Kaiken kaikkiaan koko toiminta-aikana (vuosien 2004–2022 aikana) Vantaan kaupungilla on myönnetty sosiaalisia luottoja yhteensä 1153 kappaletta, noin 6,5 miljoonaa euroa. Sosiaalisten luottojen myöntämisen perusteet on edellisen kerran hyväksytty Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 2017. Vuonna 2021 Vantaan kaupungilla luottoja myönnettiin 40 kappaletta (n. 271 000 euroa) ja vuonna 2022 luottoja myönnettiin 36 kappaletta (n. 260 000 euroa).
Keravan kaupungilla sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 30.5.2017 § 65. Keravan kaupunki on linjannut, että sosiaalista luottoa voidaan myöntää 1 000–10 000 euroa, kuitenkin siten, että yli 5 000 euron luottoja myönnetään vain poikkeustapauksissa. Esimerkiksi vuonna 2021 Keravalla on myönnetty 13 kappaletta sosiaalisia luottoja, yhteissummaltaan noin 15 000 euroa.
Oheismateriaalina ovat sekä Keravan kaupungin että Vantaan kaupungin sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet. Lisäksi oheismateriaalina on Vantaan kaupungin sosiaalisen luototuksen vuosikertomus vuodelta 2022, jossa on kuvattu tarkemmin sosiaalisen luototuksen yksikön toimintaa sekä sosiaalisen luototuksen tilastoja.
Vantaan ja Keravan kaupungit lopettivat uusien luottohakemusten vastaanottamisen 15.11.2022. Hyvinvointialueen luotonanto käynnistyy viimeistään 1.8.2023. Tällä välin aiempien sosiaalisen luototuksen asiakkaiden luottosuhteet ovat jatkuneet ja kyseisten luotojen lyhennyksistä on huolehdittu, 1.1.2023 alkaen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimesta. Luottojen lyhennykset tilitetään Vantaan ja Keravan kaupungeille. Uusia asiakkuuksia ei ole siirtymäkaudella aloitettu.
Sosiaalinen luototus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminta on järjestetty siten, että sosiaalinen luototus toimii omana yksikkönään, joka on osa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikuissosiaalityön palveluja ja Neuvonnan ja taloudellisen tuen yksikköä.
Sosiaalinen luototus on palveluna suunnattu kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Asukkaille tarjotaan arkisin virka-aikaan puhelinpalvelua ja henkilökohtaisia tapaamisia. Asukkaan on mahdollista ottaa yhteyttä myös Maisa.fi -portaalin kautta. Yksikössä työskentelee kokopäiväisesti sosiaaliohjaaja ja velkaneuvoja ja tarvittaessa 50 % työajalla toinen sosiaaliohjaaja. Yksikön lähiesihenkilönä toimii Neuvonnan ja taloudellisen tuen yksikön vastaava ohjaaja. Yksiköllä on omat tilat osoitteessa Asematie 10 Vantaalla. Tällä hetkellä kyseinen yksikkö palvelee entisiä Vantaan ja Keravan kaupunkien sosiaalisen luoton asiakkaita ja yksikössä on tehty valmistelua hyvinvointialueen sosiaalisen luototuksen käynnistämiseksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on 1.5.2023 ottanut käyttöön uuden lainanhallintajärjestelmän (Depositor 360), jonne siirretään myös kaupunkien myöntämät 116 avoinna olevaa luottoa.
Keväällä 2023 on ollut haettavana sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustushaku sosiaalisen luototuksen järjestämiseksi tarvittavaan luottopääomaan. Avustuksen hakuaika on päättynyt 31.3.2023 ja valtionavustusta oli haettavissa yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Avustuksen tavoitteena on varmistaa sosiaalisen luototuksen järjestämisvastuun toteutuminen kaikilla hyvinvointialueilla 1.8.2023 lukien. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tässä avustushaussa hakenut 650 000 euron luottopääomaa sosiaalisen luototuksen käynnistämiseksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kevään 2023 valtionavustushakemus sosiaalisen luototuksen luottopääomasta on oheismateriaalina. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole vielä toukokuun alkuun mennessä tehnyt päätöksiä asiaa koskien.
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut sosiaalisen luototuksen myöntämisoppaan 20.3.2023. Kyseinen opas on oheismateriaalina ja sen ohjeistukset on huomioitu osana sosiaalisen luoton myöntämisen perusteiden valmistelua.
Ehdotus sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista
Liitteenä on ehdotus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista. Sosiaalinen luotto voidaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa, ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Hyvinvointialueen asukkaaksi lasketaan vakituisesti Vantaan tai Keravan kaupungissa oleskeleva henkilö, jolla on vakituinen osoite Vantaalla tai Keravalla.
Luottoa voidaan myöntää:
- muiden lainojen takaisin maksuun;
- kotiin liittyviin hankintoihin;
- pieniin asunnon muutostöihin;
- takuuvuokriin, muuttokustannuksiin ja vuokrarästien hoitamiseen;
- työllistymiseen liittyvänä työvälineisiin; muihin hakijan itsenäisen selviytymisen kannalta perusteltuihin menoihin, esimerkiksi terveydenhuoltomenoihin;
- sakkoihin ja rikosperusteisiin korvauksiin, jos luotto ehkäisee luoton saajan taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää itsenäistä suoriutumista.
Sosiaalista luottoa ei pääsääntöisesti voida myöntää päätoimiselle yrittäjälle, ellei päätoimisen yrittäjän tulotilanne ole niin vakiintunut, että voitaisiin arvioida luoton takaisinmaksumahdollisuuksia luotettavasti tulevaisuuden osalta. Sosiaalista luottoa ei myönnetä yritystoimintaan eikä sen kuluihin. Mikäli sosiaalista luottoa myönnetään esimerkiksi sivutoimiselle yrittäjälle, ei luotolla koskaan kateta tappiollista yritystoimintaa, vaan tulojen tulee olla vakiintuneet. Sosiaalista luottoa ei myöskään myönnetä yksityishenkilön velkajärjestelyn piirissä oleville, sillä velkajärjestelyn piirissä oleva ei voi velkaantua lisää. Sosiaalista luottoa ei myönnetä toisen kunnan/hyvinvointialueen sosiaalisen luoton, velkajärjestelysaatavan tai Takuusäätiön järjestelylainan maksuun.
Sosiaalisen luoton hakijan takaisinmaksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon:
- hakijan käytettävissä olevat tulot ja varat sekä hänen ansaintamahdollisuutensa ottaen huomioon hänen ikänsä, hänen elatuksensa varassa olevat perheenjäsenensä, työkykynsä ja muut olosuhteet
- hakijan tosiasialliset menot
- hakijan velat
- muut hakijan taloudelliseen asemaan vaikuttavat tekijät
Luoton myöntäminen edellyttää aina asiakkaan kanssa yhdessä tehtävää suunnittelua, jolloin selvitetään hakijan taloudellinen tilanne, mahdollisuus saada luottoa muista rahalaitoksista ja mahdollisuus realisoida perusturvaan kuulumatonta omaisuuttaan. Lisäksi selvitetään luoton käyttötarkoitus ja hakijan perustelut luoton vaikutuksista itsenäiseen selviytymiseen ja elämän laadun kohentumiseen.
Lisävelkaantumisen estämiseksi voidaan hakea asiakkaan suostumuksella vapaaehtoiset maksuhäiriömerkinnät luotonmaksun ajaksi Suomen Asiakastieto Oy:n ja Bisnode Finland Oy:n luottorekistereihin. Merkinnästä käy ilmi luoton saajan talouden tasapainottaminen vapaaehtoisella velkajärjestelyllä ja se estää uusien luottojen myöntämisen. Maksuhäiriömerkinnän hakeminen ei kuitenkaan ole luoton saamisen ehto.
Hakijalta voidaan vaatia 2–6 kuukauden seurantajakso talouden hoidosta ennen luottopäätöksen tekemistä, mikäli hakijalla ei ole kokemusta haetun suuruisen lainan hoitamisesta tai hakijan talous täytyy sopeuttaa lainan hoitamiseen. Luoton määrästä päätettäessä tulee huomioida, että asiakkaan laskennallinen maksuvara mahdollistaa myönnettävän suuruisen luoton takaisinmaksun.
Maksuvaralla tarkoitetaan laskennallista rahamäärää, jonka luoton hakija kykenee kuukaudessa maksamaan luottoa lyhennyksenä ja korkona. Maksuvara lasketaan todellisten menojen ja nettotulojen erotuksena kuukaudessa. Kun maksuvaraa arvioidaan, tulee ottaa huomioon hakijan koko elämäntilanne ja siinä odotettavissa olevat muutokset, esimerkiksi lapsilisien päättyminen. Maksuvaran tulee olla riittävä koko lainan takaisinmaksun ajan. Niissä tilanteissa, joissa luoton hakijalle ei synny laskennallista maksuvaraa eikä sosiaalista luottoa voida myöntää, ohjataan hänet talous- ja velkaneuvontaan hakemaan muuta ratkaisua tilanteeseensa.
Luotosta laaditaan aina kirjallinen luottosopimus (velkakirja), jossa sovitaan luoton takaisinmaksuehdot. Takaisinmaksuehdot sovitaan luoton saajan kanssa hänen todellisen maksukykynsä mukaisesti. Sosiaalisesta luotosta peritään asiakkaalta korkolain 633/1982 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. Korko peritään kuukausierän yhteydessä laskettuna eräpäivänä jäljellä olevan lainapääoman mukaan. Sosiaalisesta luotosta ei peritä toimitusmaksua, järjestelypalkkiota eikä muita luottokustannuksia. Luoton määrä on vähintään 200 euroa ja enintään 10 000 euroa. Takaisinmaksuaika on enimmillään 5 vuotta. Kuukausittainen lyhennyserä on vähintään 20 euroa. Halutessaan luoton saaja voi maksaa luottonsa pois ennen sen erääntymistä ilman lisäkustannuksia. Mikäli maksua ei suoriteta sovittuun päivämäärään mennessä, luotto eräännytetään ja tuomioistuimesta haetaan päätös luoton ulosottoperintää varten. Luotto pidetään ulosottoperinnässä, kunnes se on maksettu kokonaan loppuun tai velka on vanhentunut.
Liitteenä olevassa ehdotuksessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista on kuvattu tarkemmin myöntämisen perusteet.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 23 §:n mukaan aluehallitus päättää sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista. Asiasta päättäminen kuuluu em. määräyksen nojalla aluehallituksen toimivaltaan.
Päätös
Aluehallitus päätti yksimielisesti keskustelun jälkeen hyväksyä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella liitteen mukaisesti. Palvelun tulee olla käytettävissä välittömästi ja palvelusta tulee tiedottaa asianmukaisesti.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vakehyva.fi.