Perustelut
Asian valmistelija: päätöksenteon valmistelupäällikkö Riikka Liljeroos
Aluevaltuuston kokouksessa 21.6.2022 §66 jätettiin Soile Erikssonin valtuustoaloite koskien lapsibudjetoinnin käyttöönottamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 35 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Se velvoittaa kuntia ja muita toimijoita, joille valtio on jakanut tehtäviään. Näin ollen se velvoittaa myös hyvinvointialueita. YK:n lapsen oikeuksien komitea edellyttää varaamaan lasten palveluille riittävät voimavarat sekä määrärahojen tehokasta seurantaa. Lapsibudjetointi on keino vastata näihin vaatimuksiin. Se on kirjattu myös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan.
Lapsibudjetointi on lapsiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -tulojen seurantaa sekä talousarviopäätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja vaikutusten seuranta-arviointia. Lapsibudjetoinnin tarkoitus on tuoda näkyväksi, kuinka suuri osa varoista käytetään lapsiin ja nuoriin, miten resursointi suhteutuu asetettuihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteisiin, ja mitkä ovat budjetoinnin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsibudjetointi antaa tiedolla johtamisen välineitä palveluiden kehittämiseen sekä ongelmakohtien ratkaisemiseen.
Lapsen edun lisäksi lapsibudjetointi hyödyttää myös julkisen talouden etua, sillä sen avulla voidaan varmistua rahoituksen tehokkaasta kohdentumisesta. On kaikkien hyvinvointialueen asukkaiden etu, että julkiset varat kohdentuvat tehokkaasti ja vaikuttavasti siihen, mihin ne on tarkoitettu. Pitkällä aikavälillä lapsibudjetointi auttaakin suuntaamaan määrärahoja oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Se parantaa myös budjetoinnin läpinäkyvyyttä.
Sote-uudistusta hyväksyessään eduskunta edellytti, että lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia kehitetään siten, että ne on mahdollista ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian toiminnan käynnistyttyä. Lapsibudjetointia onkin mallinnettu sekä kuntien että valtion näkökulmasta ”Lapsilähtöinen budjetointi” -hankkeessa (VNK TEAS 2018-2019). Viimeisimpänä sitä on pilotoitu valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lapsibudjetointia selvittävä työryhmä on myös ehdottanut lapsibudjetoinnin vakiinnuttamista osaksi valtion talousarvioesitystä 2023.
Lapsibudjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista on saatavilla ajantasaista tietoa mm. teoksessa ”Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella: Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille.” osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163774 (Iivonen, E. & Pollari, K. 2022.).
Lapsibudjetoinnin toteuttamisen avulla parannetaan lapsen oikeuksien toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Menetelmä on mahdollista tulevaisuudessa laajentaa myös muihin väestöryhmiin, mikäli se koetaan hyväksi.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa lapsibudjetoinnin käyttöön."
Ehdotus
Aluehallitus päättää merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen talousvalmistelujohtajan valmisteltavaksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.