Områdesstyrelsen, möte 28-10-2022

Protokollet är granskat

§ 210 Införande av personalförmåner på Vanda och Kervo välfärdsområde: lunchförmån

VAKEDno-2022-381

Tidigare behandling

Områdesstyrelsen, 14-09-2022

Beskrivning

Asian valmistelija: HR-valmistelujohtaja Anne Sivula ja projektipäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy noin 4 600 työntekijää vanhoina työntekijöinä.  Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palvelukyvyn suurin haaste. Henkilöstövaje on laajentunut useimpiin sote-ammattiryhmiin ja pelastajiin. Väestön palvelutarpeiden kasvu, koronan aiheuttama palveluvelka sekä lainsäädännön muutokset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Myös ihmisten odotukset työelämältä ja työsuhteilta ovat muuttuneet ja muuttuvat.

Hyvinvointialueen onnistuminen perustehtävässään ja strategian toteuttamisessa perustuu osaavaan, innostuneeseen, motivoituneeseen, kehittämis- ja kehittymiskykyiseen sekä määrältään riittävään henkilöstöön. Henkilöstökokemuksella on suora vaikutus sekä asiakaskokemukseen että henkilöstön saatavuuteen.

Henkilöstökokemukseen vaikuttavat monet eri tekijät ja yksilölliset tarpeet; siksi hyvän henkilöstökokemuksen rakentaminen edellyttää moninaisia toimenpiteitä. Henkilöstöetuudet ja erilaiset muistamiskäytännöt ovat olennainen osa-alue sekä henkilöstökokemuksen luomisessa että henkilöstön saatavuuden kannalta. Erilaiset henkilöstöedut ja muistaminen ovat myös henkilöstön kiittämistä hyvin tehdystä työstä.

Verohallinnon ohjeistus henkilökuntaeduista

Henkilöstöetuja suunnitellessa on otettava huomioon verotus. Verottomia henkilökuntaetuja ovat verohallinnon mukaan esimerkiksi kohtuullinen terveydenhuolto, erilaiset henkilökunta-alennukset, pienimuotoiset lahjat sekä omaehtoisen virkistys- ja harrastustoiminnan tukeminen. Työnantajan on myös mahdollista tukea työntekijöiden työmatkoja sekä lounasruokailua. Henkilöstöetujen verovapauden perusedellytyksenä on, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä. Verovapautta ei kuitenkaan estä se, että työnantaja suhteuttaa osa-aikaisten työntekijöidensä edun määrän työntekijän työaikaan tai muutoin liittää edun käyttöoikeuden palvelussuhteen tiettyyn kestoaikaan.

Verohallinnon mukaan omaehtoista liikunta- kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa voi tukea tällä hetkellä korkeintaan 400 eurolla vuodessa ja työmatkoja korkeintaan 3400 eurolla vuodessa. Luontoisetupäätöksen mukaisesti työnantaja voi kustantaa 25 % lounaan hinnasta verohallinnon vuosittain asettamien verotusarvojen puitteissa. Työntekijöille annettavat lahjat ovat verovapaita, kun ne ovat tavanomaisia ja kohtuullisia ja lahja on saatu muuna kuin rahana. Merkkipäivän johdosta annetun lahjan arvo voi olla enintään työntekijän 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä ja muista syistä annetun lahjan (esimerkiksi joululahja) arvo voi olla enintään 100 euroa.

Henkilöstöetujen määrittäminen hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueiden henkilöstöetujen kartoituksen mukaan kaikki hyvinvointialueet tarjoavat erilaisia henkilöstöetuja työntekijöilleen. Liikunta- ja kulttuuriedut eri muodoissa ovat laajasti käytössä. Lounasetu ja työntekijöiden julkisilla kulkuvälineillä tapahtuvien työmatkojen tuki ovat myös yleisiä. Lisäksi henkilökuntaa muistetaan erilaisten merkkipäivien ja perhetapahtumien johdosta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käsiteltiin henkilöstöetuja luottamusmiesten kanssa laajennetussa yhteistyöryhmässä 11.5.2022. Erilaiset liikunta- ja kulttuuriedut nousivat tärkeiksi myös tässä tarkastelussa. Hyvinvointialueen fuusioryhmiltä kysyttiin myös kannanottoja henkilöstöetujen tärkeydestä kesäkuussa 2022. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin luottamusmiesten ja yleisen hyvinvointialueiden kartoituksen tulokset henkilöstöeduista.

Sähköinen ratkaisu henkilöstöeduista

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on oman palvelutuotannon toimipisteitä noin 325. Alue ulottuu myös esimerkiksi pelastustoimen osalta laajemmalle alueelle kuin Vantaan ja Keravan kaupunkeihin. Tämän takia henkilöstöetujen valinnassa korostuu mahdollisuus valita joustavasti eri etujen välillä sekä missä etuja käyttää. Esimerkiksi työmatkaetu, jossa työnantaja maksaa osan julkisen liikenteen lipun hinnasta, ei olisi kaikkien työntekijöiden käytettävissä.

Henkilöstöedut on käytännön syistä helpointa toteuttaa sähköisellä ratkaisulla, sillä käyttöpaikkoja on hyvinvointialueen alueella paljon ja etua kuluu vain todellisen käytön mukaan. Sähköiset palvelut tarjoavat myös joustavuutta, sillä kokonaissaldo on kaikille sama ja työntekijä voi valita itse mihin määriteltyihin palveluihin saldoa käyttää. Toinen voi arvostaa pelkkiä liikuntapalveluita ja toinen maksaa samalla arvolla osan matkalippunsa hinnasta.

Edun kokonaissaldo täyttä työaikaa tekeville työntekijöille ehdotetaan olevan 300 euroa vuodessa, mikä vastaa pk-seudun hyvinvointialueiden vastaavaa henkilöstöetuutta sekä Vantaan kaupungin keskimääräistä etua, joka on koostunut eri osista (esim. liikunta- ja kulttuurietu ja työmatkaliput). Keravan kaupungilla ei ole ollut käytössä vastaavia henkilöstöetuja. Myöskään verottajan kollektiivisille eduille määrittelemä arvo ei ylity.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 23 §:n mukaan aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikan ja kannustavan palkkausjärjestelmän yleisperiaatteista. Asiasta päättäminen kuuluu em. määräyksen nojalla aluehallituksen toimivaltaan.

Beslutsförslag

Aluehallitus päättää:

  1.  ottaa käyttöön seuraavat verovapaat henkilöstöedut yhteisarvoltaan 300 euroa vuodessa: liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- sekä työsuhdematkalippuetu;
  2.  ottaa käyttöön lounasedun, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa;
  3.  ottaa käyttöön henkilöstön verovapaan huomioimisen käytännöt (esimerkiksi henkilöstön tasavuodet, perhetapahtumat, eläkkeelle jääminen) ja
  4.  todeta, että edellä mainittuja etuja ja huomiointia koskevia menettelyjä ja rajauksia tarkennetaan henkilöstöjohtajan päätöksillä ja ohjeilla.

 

Muutettu päätösehdotus:
Aluehallitus päättää:

  1. ottaa käyttöön vuoden alusta 2023 lukien seuraavat verovapaat henkilöstöedut yhteisarvoltaan 300 euroa vuodessa: liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- sekä työsuhdematkalippuetu ja päättää, että HR selvittää jatkossa pyöräedun;
  2. että aluehallituksen päätettäväksi valmistellaan lounasedun käyttöönotto, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa. Lounasedun selvittely ja valmistelu tehdään siten, että eri työaikamuodot huomioidaan valmistelussa;
  3. ottaa käyttöön henkilöstön verovapaan huomioimisen käytännöt (esimerkiksi henkilöstön tasavuodet, perhetapahtumat, eläkkeelle jääminen).

Beslut

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.

Beskrivning

Beredare av ärendet: Personaldirektör Anne Sivula och projektchef Maarit Nurmijoki-Matilainen

 

Välfärdsområdesstyrelsen har vid sitt sammanträde 14.9.2022 § 168 beslutat att för beslut i välfärdsområdesstyrelsen bereds införandet av lunchförmån, där arbetsgivaren bekostar högst 25 % av priset på lunchen inom ramarna av de beskattningsvärden som skattemyndigheten fastställt. Utredningen och beredningen av lunchförmån utförs så att olika arbetstidsformer beaktas i beredningen.

Enligt Skatteförvaltningens anvisningar avses med kost-, dvs. lunchförmån ett arrangemang där arbetsgivaren erbjuder löntagaren en måltid till ett pris som är lägre än gängse pris eller helt utan kostnad. Som måltid ses lunch, middag och supé.

Arbetsgivaren kan ordna en naturaförmån för en arbetstagare genom att erbjuda en måltid i en egen personalrestaurang som arbetsgivaren driver, i en personalrestaurang som någon annan driver eller som en så kallad avtalsmåltid i en restaurang som är i allmän användning. Arbetsgivaren kan då bekosta högst 25 % av priset på lunchen inom ramarna av beskattningsvärden.

Med anstaltsmåltid avses en måltid som anordnats för patienter, skolelever eller i form av annan motsvarande måltid. Det är fråga om bespisning som inte i första hand har ordnats för personalen. För anstaltsbespisning har ett separat naturaförmånsvärde fastställts, och detta tillämpas på kostförmåner som man ger personalen vid sjukhus, skolor, daghem, äldreboende och andra motsvarande inrättningar. I ovan nämnda anstaltsmåltid ingår inte familjehem.

I allmänhet är värdet av denna kostförmån som ges i form av anstaltsbespisning 75 procent av värdet av en sedvanlig kostförmån och en kostförmån i samband med övervakning av elevers eller patienters måltider värderas till 80 procent av värdet av den ovannämnda anstaltsmåltiden. Detta värde kan också tillämpas då maten levereras från anstaltens kök till arbetsgivarens övriga driftställen.

Enligt kapitel VI 4 § i allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet uppbärs för huvudmål (lunch, middag, måltid av typen skolmåltid) i en personalmatsal hos arbetsgivaren enligt beslut av den behöriga myndigheten en ersättning som är minst lika stor som kostförmånens beskattningsvärde och högst lika stor som självkostnadspriset.  Om en tjänsteinnehavare eller arbetstagare vid en skola, ett daghem, en barnavårdsanstalt, ett sjukhus eller någon annan vårdinstitution åläggs att under ett arbetsskift delta i en måltid i egenskap av övervakare eller handledare s.a.s. som förebild för de andra matgästerna, uppbärs ingen ersättning för måltiden. Om ingen ersättning uppbärs för måltiden, anses den vara en beskattningsbar naturaförmån. Om personalbespisningen har ordnats i en utomstående personalmatsal eller förplägnadsrörelse, kan kommunen eller samkommunen delta i kostnaderna för huvudmålet till den del priset på måltiden överstiger den måltidsersättning som allmänt uppbärs för motsvarande måltid i arbetsgivarens egna personalmatsalar. I annat fall kan kommunen eller samkommunen ersätta kostnaderna för måltiden till den del de överstiger beskattningsvärdet, dock högst med 25 % per måltid.

 

Lunchförmån på Vanda och Kervo välfärdsområde

På Vanda och Kervo välfärdsområde finns ungefär 325 verksamhetsställen för den egna serviceproduktionen. Vad gäller till exempel räddningsväsendet sträcker sig området utanför Vanda och Kervo städer. Det är svårt att införa lunchförmånen till exempel med hjälp av olika avtalsmatsalslösningar, eftersom det inte skulle vara möjligt att ordna en lösning som alla arbetstagare kan utnyttja.

Därför skulle den skattefria 25 % lunchförmånen som gäller hela personalen införas som en elektronisk lösning, ett så kallat riktat betalmedel.  Då uppbärs 75 % av lunchförmånens värde direkt från lunchförmånsanvändarens lön.

Anstaltsbespisning ordnas och besluts om i olika verksamhetsställen med personaldirektörens beslut och anvisning och genom att följa Skatteförvaltningens anvisningar.

Beslutsförslag

Välfärdsområdesstyrelsen beslutar att

  1. införa lunchförmån, där arbetsgivaren bekostar högst 25 % av priset på lunchen inom ramarna av beskattningsvärden,
  2. konstatera att personaldirektören ger närmare anvisningar om hur lunchförmån används,
  3. konstatera att eventuella anstaltsbespisningar på välfärdsområdet ordnas med personaldirektörens beslut och anvisningar vid de verksamhetsställen där det kommer i fråga.

Beslut

Välfärdsområdesstyrelsen beslutade enhälligt att återremittera ärendet för ny behandling.

Mer information om ärendet ges av välfärdsområdesdirektör Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.