Aluehallitus, kokous 28.10.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 210 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstöetujen käyttöönotto: lounasetu

VAKEDno-2022-381

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelija: HR-valmistelujohtaja Anne Sivula ja projektipäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy noin 4 600 työntekijää vanhoina työntekijöinä.  Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palvelukyvyn suurin haaste. Henkilöstövaje on laajentunut useimpiin sote-ammattiryhmiin ja pelastajiin. Väestön palvelutarpeiden kasvu, koronan aiheuttama palveluvelka sekä lainsäädännön muutokset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Myös ihmisten odotukset työelämältä ja työsuhteilta ovat muuttuneet ja muuttuvat.

Hyvinvointialueen onnistuminen perustehtävässään ja strategian toteuttamisessa perustuu osaavaan, innostuneeseen, motivoituneeseen, kehittämis- ja kehittymiskykyiseen sekä määrältään riittävään henkilöstöön. Henkilöstökokemuksella on suora vaikutus sekä asiakaskokemukseen että henkilöstön saatavuuteen.

Henkilöstökokemukseen vaikuttavat monet eri tekijät ja yksilölliset tarpeet; siksi hyvän henkilöstökokemuksen rakentaminen edellyttää moninaisia toimenpiteitä. Henkilöstöetuudet ja erilaiset muistamiskäytännöt ovat olennainen osa-alue sekä henkilöstökokemuksen luomisessa että henkilöstön saatavuuden kannalta. Erilaiset henkilöstöedut ja muistaminen ovat myös henkilöstön kiittämistä hyvin tehdystä työstä.

Verohallinnon ohjeistus henkilökuntaeduista

Henkilöstöetuja suunnitellessa on otettava huomioon verotus. Verottomia henkilökuntaetuja ovat verohallinnon mukaan esimerkiksi kohtuullinen terveydenhuolto, erilaiset henkilökunta-alennukset, pienimuotoiset lahjat sekä omaehtoisen virkistys- ja harrastustoiminnan tukeminen. Työnantajan on myös mahdollista tukea työntekijöiden työmatkoja sekä lounasruokailua. Henkilöstöetujen verovapauden perusedellytyksenä on, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä. Verovapautta ei kuitenkaan estä se, että työnantaja suhteuttaa osa-aikaisten työntekijöidensä edun määrän työntekijän työaikaan tai muutoin liittää edun käyttöoikeuden palvelussuhteen tiettyyn kestoaikaan.

Verohallinnon mukaan omaehtoista liikunta- kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa voi tukea tällä hetkellä korkeintaan 400 eurolla vuodessa ja työmatkoja korkeintaan 3400 eurolla vuodessa. Luontoisetupäätöksen mukaisesti työnantaja voi kustantaa 25 % lounaan hinnasta verohallinnon vuosittain asettamien verotusarvojen puitteissa. Työntekijöille annettavat lahjat ovat verovapaita, kun ne ovat tavanomaisia ja kohtuullisia ja lahja on saatu muuna kuin rahana. Merkkipäivän johdosta annetun lahjan arvo voi olla enintään työntekijän 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä ja muista syistä annetun lahjan (esimerkiksi joululahja) arvo voi olla enintään 100 euroa.

Henkilöstöetujen määrittäminen hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueiden henkilöstöetujen kartoituksen mukaan kaikki hyvinvointialueet tarjoavat erilaisia henkilöstöetuja työntekijöilleen. Liikunta- ja kulttuuriedut eri muodoissa ovat laajasti käytössä. Lounasetu ja työntekijöiden julkisilla kulkuvälineillä tapahtuvien työmatkojen tuki ovat myös yleisiä. Lisäksi henkilökuntaa muistetaan erilaisten merkkipäivien ja perhetapahtumien johdosta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käsiteltiin henkilöstöetuja luottamusmiesten kanssa laajennetussa yhteistyöryhmässä 11.5.2022. Erilaiset liikunta- ja kulttuuriedut nousivat tärkeiksi myös tässä tarkastelussa. Hyvinvointialueen fuusioryhmiltä kysyttiin myös kannanottoja henkilöstöetujen tärkeydestä kesäkuussa 2022. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin luottamusmiesten ja yleisen hyvinvointialueiden kartoituksen tulokset henkilöstöeduista.

Sähköinen ratkaisu henkilöstöeduista

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on oman palvelutuotannon toimipisteitä noin 325. Alue ulottuu myös esimerkiksi pelastustoimen osalta laajemmalle alueelle kuin Vantaan ja Keravan kaupunkeihin. Tämän takia henkilöstöetujen valinnassa korostuu mahdollisuus valita joustavasti eri etujen välillä sekä missä etuja käyttää. Esimerkiksi työmatkaetu, jossa työnantaja maksaa osan julkisen liikenteen lipun hinnasta, ei olisi kaikkien työntekijöiden käytettävissä.

Henkilöstöedut on käytännön syistä helpointa toteuttaa sähköisellä ratkaisulla, sillä käyttöpaikkoja on hyvinvointialueen alueella paljon ja etua kuluu vain todellisen käytön mukaan. Sähköiset palvelut tarjoavat myös joustavuutta, sillä kokonaissaldo on kaikille sama ja työntekijä voi valita itse mihin määriteltyihin palveluihin saldoa käyttää. Toinen voi arvostaa pelkkiä liikuntapalveluita ja toinen maksaa samalla arvolla osan matkalippunsa hinnasta.

Edun kokonaissaldo täyttä työaikaa tekeville työntekijöille ehdotetaan olevan 300 euroa vuodessa, mikä vastaa pk-seudun hyvinvointialueiden vastaavaa henkilöstöetuutta sekä Vantaan kaupungin keskimääräistä etua, joka on koostunut eri osista (esim. liikunta- ja kulttuurietu ja työmatkaliput). Keravan kaupungilla ei ole ollut käytössä vastaavia henkilöstöetuja. Myöskään verottajan kollektiivisille eduille määrittelemä arvo ei ylity.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 23 §:n mukaan aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikan ja kannustavan palkkausjärjestelmän yleisperiaatteista. Asiasta päättäminen kuuluu em. määräyksen nojalla aluehallituksen toimivaltaan.

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1.  ottaa käyttöön seuraavat verovapaat henkilöstöedut yhteisarvoltaan 300 euroa vuodessa: liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- sekä työsuhdematkalippuetu;
  2.  ottaa käyttöön lounasedun, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa;
  3.  ottaa käyttöön henkilöstön verovapaan huomioimisen käytännöt (esimerkiksi henkilöstön tasavuodet, perhetapahtumat, eläkkeelle jääminen) ja
  4.  todeta, että edellä mainittuja etuja ja huomiointia koskevia menettelyjä ja rajauksia tarkennetaan henkilöstöjohtajan päätöksillä ja ohjeilla.

 

Muutettu päätösehdotus:
Aluehallitus päättää:

  1. ottaa käyttöön vuoden alusta 2023 lukien seuraavat verovapaat henkilöstöedut yhteisarvoltaan 300 euroa vuodessa: liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- sekä työsuhdematkalippuetu ja päättää, että HR selvittää jatkossa pyöräedun;
  2. että aluehallituksen päätettäväksi valmistellaan lounasedun käyttöönotto, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa. Lounasedun selvittely ja valmistelu tehdään siten, että eri työaikamuodot huomioidaan valmistelussa;
  3. ottaa käyttöön henkilöstön verovapaan huomioimisen käytännöt (esimerkiksi henkilöstön tasavuodet, perhetapahtumat, eläkkeelle jääminen).

Päätös

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.

Perustelut

Asian valmistelija: Henkilöstöjohtaja Anne Sivula ja projektipäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen

Aluehallitus on kokouksessaan 14.9.2022 § 168 päättänyt, että aluehallituksen päätettäväksi valmistellaan lounasedun käyttöönotto, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa. Lounasedun selvittely ja valmistelu tehdään siten, että eri työaikamuodot huomioidaan valmistelussa.

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan ravinto- eli lounasedulla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja tarjoaa palkansaajalle aterian käypää hintaa alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Ateriana pidetään lounasta, päivällistä ja illallista.

Työnantaja voi järjestää työntekijälle luontoisetuna tarjoamalla aterian työnantajan ylläpitämässä omassa työpaikkaruokalassa, muun ruokalanpitäjän ylläpitämässä työpaikkaruokalassa tai niin sanottuna sopimusruokailuna yleisessä käytössä olevassa ravintolassa. Työnantaja voi tällöin kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verotusarvojen puitteissa.

Laitosruokailulla tarkoitetaan taas ruokailua, joka on järjestetty potilas-, oppilas tai muuna vastaavana ruokailuna. Tällaista ruokailua ei ole järjestetty ensisijaisesti henkilökuntaa varten. Laitosruokailulle on vahvistettu oma luontoisetuarvo, jota sovelletaan sairaalan, koulun, päiväkodin, vanhainkodin ja muun vastaavan laitoksen henkilökunnan saamaan ravintoetuun. Perhekodit eivät kuulu em. laitosruokailun piiriin.

Yleisesti laitosruokailuna saadun ravintoedun arvo on 75 prosenttia tavanomaisen ravintoedun arvosta ja oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saatu ravintoetu arvostetaan 80 prosenttiin edellä mainitusta laitosruokailun arvosta. Tätä arvoa voidaan soveltaa myös silloin, kun ruoka toimitetaan laitoskeittiöstä työnantajan toiseen toimipisteeseen.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VI luvun 4 §:n mukaan työnantajan työpaikkaruokaloissa peritään pääateriasta (lounas, päivällinen, kouluaterian luonteinen ateria) toimivaltaisen viranomaisen päätöksen mukaan vähintään ravintoedun verotusarvon ja enintään omakustannushinnan mukainen korvaus.  Mikäli viranhaltija/työntekijä koulussa, päiväkodissa taikka lastenhuoltolaitoksessa, sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa työvuorossa ollessaan määrätään osallistumaan valvojana tai ohjaajana ruokailuun ns. esimerkkiruokailijana, ei ateriasta tällöin peritä korvausta. Jollei ateriasta peritä korvausta, se katsotaan verotettavaksi luontoiseduksi. Milloin työpaikkaruokailu on järjestetty ulkopuolisessa työpaikkaruokalassa tai ravitsemusliikkeessä, kunta/kuntayhtymä voi osallistua pääateriasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin aterian hinta ylittää työnantajan omissa työpaikkaruokaloissa vastaavanlaisesta ateriasta yleisesti perityn ateriakorvauksen. Muussa tapauksessa kunta/ kuntayhtymä voi korvata ateriasta aiheutuvia kustannuksia verotusarvon ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 25 % ateriaa kohti.

Lounasetu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on oman palvelutuotannon toimipisteitä noin 325. Alue ulottuu myös esimerkiksi pelastustoimen osalta laajemmalle alueelle kuin Vantaan ja Keravan kaupunkeihin. Lounasetu on hankala toteuttaa esimerkiksi erilaisin sopimusruokalaratkaisuin, koska kaikkia työntekijöitä hyödyntävää ratkaisua ei olisi mahdollista järjestää.

Tämän vuoksi koko henkilöstöä koskeva veroton 25 % lounasetu toteutettaisiin sähköisellä ratkaisulla ns. kohdennetulla maksuvälineellä.  Tällöin lounasedun 75 % arvo peritään suoraan lounasedun käyttäjän palkasta.

Laitosruokailu järjestetään ja päätetään eri toimipisteissä henkilöstöjohtajan päätöksellä ja ohjeistuksella erikseen verohallinnon ohjeita noudattaen.

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1. ottaa käyttöön lounasedun, jossa työnantaja kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa;
  2. todeta, että henkilöstöjohtaja antaa tarkemmat ohjeet lounasedun käyttämisestä;
  3. todeta, että hyvinvointialueen mahdolliset laitosruokailut järjestetään henkilöstöjohtajan päätöksillä ja ohjeilla niissä toimipisteissä, joissa se tulee kysymykseen.

Päätös

Aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.