Aluehallitus, kokous 14.9.2022

Perustelut

Strategiatyön taustaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Uudistuksen tavoitteena on

• kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja,
• turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut,
• parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta,
• turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti,
• vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin,
• hillitä kustannusten kasvua,
• parantaa turvallisuutta.
   

Järjestämisvastuun siirtymisen ohella merkittävimmät muutokset liittyvät rahoituksen ja ohjausrakenteiden muuttumiseen. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen sekä pieneltä osin asiakas- ja palvelumaksuihin. Valtion hyvinvointialueeseen kohdistama ohjaus on alueen järjestämisvastuun toteutumisen seurantaan ja arviointiin keskittyvää strategisen tason ohjausta, joka toteutuu mm. vuosittaisten hyvinvointialueneuvottelujen, yhteistoiminta-alueen yhteistyösopimuksen sekä investointien ohjausmenettelyn kautta.

Uusien hyvinvointialueiden strategiakokonaisuudesta säädetään laissa hyvinvointialueesta, laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä laissa pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialuetta johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian ja siinä päätettyjen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti (laki hyvinvointialueesta § 41). Osana hyvinvointialuestrategiaa laaditaan sote-palvelustrategia, joka asettaa pitkän aikavälin tavoitteet sote-palvelujen toteuttamiselle (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä § 11).  Aluevaltuusto päättää myös pelastustoimen palvelutasosta, joka määrittelee toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden tason (laki pelastustoimen järjestämisestä § 6). Hyvinvointialueen taloussuunnitelmassa hyväksytään hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava hyvinvointialuestrategiaa (laki hyvinvointialueesta § 115)

Yhteistoimintasopimus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisestä pelastuslaitoksesta tuodaan aluevaltuustolle huhtikuussa 2022. Valmistelun tavoitteena on ollut, että yhteistoimintasopimuksella Keski-Uusimaa siirtää pelastustoimen järjestämisvastuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Yhteistoimintasopimuksessa määritellään mm. pelastuslaitoksen kustannusten jakaminen hyvinvointialueiden välillä.   

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue toimintaympäristönä

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue palvelee noin 276 000 asukasta. Väestömäärän ennustetaan kasvavan yhdeksän prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrä noin 6300 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.   Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %). 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vaikuttaa monet metropolialueen ilmiöt, mikä näkyy alueelle mm. asunnottomuuden ja päihdeongelmien korostumisena. Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä on maan suurin; viidennes asukkaista on vieraskielisiä. Useampi kuin joka neljäs lapsiperhe on yhden vanhemman perhe. Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet korostuvat alueella. Koronaepidemian aiheuttama hoito- ja palveluvelka heijastuu pitkään alueen asukkaiden palvelutarpeisiin.

Noin 4 600 työntekijää siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys on myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palvelukyvyn suurin haaste lainsäädännön velvoitteiden edelleen tiukentuessa.  

Toiminta hyvinvointialueella käynnistyy vuoden 2022 palveluverkolla. 2020-luvun suurimpia valmistelussa olevia toimitilahankkeita ovat Tikkurilan terveys- ja hyvinvointikeskus, Peijas-kampus sekä kolme vanhustenkeskushanketta.  

Yhteinen pelastuslaitos palvelee kahta hyvinvointialuetta, joissa on yhteensä noin 478 000 asukasta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaympäristö on monelta osin samankaltainen kuin Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, mm. väestömäärä kasvaa (+ viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä), samoin kuin ikääntyneiden osuus. 

Pelastustoimen palvelutason korjaamiseksi Vantaalle rakennetaan vuosina 2022 - 2026 neljä uutta valmiusasemaa. Samalle ajanjaksolle ajoittuu Mäntsälän uuden paloaseman rakentaminen. Kumpikin hyvinvointialue vastaa itse alueensa kiinteistöjen kustannuksista.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiaprosessi vuonna 2022

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäinen strategia on tarkoitus laatia vuosille 2023–2025. Alueen yhteistä tahtotilaa ja suuntaa muodostettaessa kannattaa kuitenkin katsoa yhtä valtuustokautta pidemmälle. Strategia on johtamisen tärkein työväline, ja se ohjaa valmistelua ja päätöksentekoa organisaation kaikilla tasoille. Strategiaa toimeenpannaan alueen tulevan johtamisjärjestelmän kautta. Strategiaan perustuvat vuositason tavoitteet valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. 

Järjestämisvastuun siirtyessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle on varmistettava turvallinen siirtymä sekä palvelujen jatkuvuuden että henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta. Samalla on tunnistettava muutoksessa avautuva mahdollisuus uudistaa toimintaa ja kehittää palveluja vastaamaan hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita. Strategiatyössä on yhteensovitettava ja aikataulutettava turvallisen siirtymän ja rohkean uudistamisen vaateet uuden organisaation palvelukyky varmistavalla tavalla.

Vantaan ja Keravan ensimmäistä hyvinvointialuestrategiaa laadittaessa hyödynnetään Vantaan ja Keravan kaupunkien, sote-toimialojen ja pelastustoimen voimassa olevia strategisia linjauksia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä pelastustoimeen kohdistuvat lainsäädännön velvoitteet yhdessä valtion rahoituksen kanssa määrittävät osaltaan reunaehtoja strategiatyölle. Strategiatyössä tulee myös huomioida uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet. Palvelutuotannon tavoitteiden ja kehittämistyön on vastattava alueen asukkaiden palvelutarpeisiin hyvinvointia vahvistavalla tavalla.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiavalmisteluprosessi on aikataulutettu siten, että keskeiset pitkän aikavälin strategiset linjaukset pystytään huomioimaan jo vuoden 2023 talousarvion laadinnassa. Huolimatta tiukasta aikataulusta ja vielä valmistelussa olevista rakenteista, strategian valmistelu toteutetaan vuoropuhelulla eri sidosryhmien kanssa ja heitä kuullen. Näkemyksiä hyvinvointialueen tavoitteisiin, arvoihin ja missioon kerätään kevään aikana henkilöstöltä, asukkailta ja aluevaltuutetuilta osallisuuden eri menetelmiä hyödyntäen (kyselyt, työpajat, haastattelut), ja syksyn aikana eri vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus lausua luonnoksesta. Syksyllä jatkuu myös strategian viimeistely yhdessä valtuustoryhmien kanssa. Sote-toimialojen ja pelastustoimen nykytoimijat osallistuvat strategian valmisteluun prosessin aikana hyvinvointialueen valmisteluorganisaation vastatessa strategiakokonaisuuden toteutumisesta suunnitellusti.

Yhteensovitetun kokonaisuuden varmistamiseksi sote-palvelustrategia sisällytetään hyvinvointialueen strategiaan. Strategiakokonaisuuteen sisältyy myös pelastustoimen voimassa olevan palvelutasopäätöksen keskeiset tavoitteet. Pelastustoimen uusi palvelutasopäätös tuodaan aluevaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2023 lopulla. Vuoden 2023 talousarvion vuosittaisia tavoitteita asetettaessa toimeenpannaan hyvinvointialuestrategian keskeisiä pidemmän aikavälin tavoitteita.

Ehdotus hyvinvointialueen strategiaprosessista on liitteenä.

Perustelut

Asian valmistelija: strategiavalmistelun päällikkö Marianne Juosila

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 15.3.2022 §6 käynnistää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiaprosessin esityksen mukaisesti ja päätti, että seuraavaan aluehallituksen kokoukseen tuodaan strategiatyön aikataulu ja toimielinten osallistaminen strategian valmisteluun.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiavalmisteluprosessi on aikataulutettu siten, että keskeiset pitkän aikavälin strategiset linjaukset pystytään huomioimaan jo vuoden 2023 talousarvion laadinnassa. Huolimatta tiukasta aikataulusta ja vielä valmistelussa olevista rakenteista, strategian valmistelu toteutetaan vuoropuhelulla eri sidosryhmien kanssa ja heitä kuullen. Näkemyksiä hyvinvointialueen tavoitteisiin, arvoihin ja missioon kerätään kevään aikana henkilöstöltä, asukkailta ja järjestöiltä eri menetelmiä hyödyntäen (kyselyt, työpajat). Aluevaltuusto valmistelee strategiaa kevään aikana mm. haastattelujen, virtuaalisen ideariihen sekä työpajan yhteydessä. Aluehallitus- ja valtuusto jatkavat strategiatyötä syyskaudella kohti päätöksentekoa. Syksyllä kerätään myös lausunnot strategialuonnoksesta hyvinvointialueen jaostoilta ja vaikuttamistoimielimiltä.

Alustava valmisteluaikataulu

Ohessa ehdotus toimielinten osallistumiselle strategian valmisteluun ja päätöksentekoon; päivämäärät täsmentyvät, kun toimielinten kokousajat on päätetty 

• Aluehallitus 15.3.2022: Strategiaprosessin käynnistäminen
• Aluehallitus 7.4.2022: Strategiaprosessin aikataulu
• Valtuustoryhmien edustajien haastattelut 5.-13.4.2022
• Aluevaltuusto 19.-23.4: Virtuaalinen ideariihi
• Aluevaltuusto 26.4.2022: Strategiavalmistelun työpaja
• Aluevaltuusto 8/2022: Talous- ja strategiaseminaari
• Aluehallitus noin vko 37: Strategialuonnoksen käsittely ja lähettäminen lausuntokierrokselle
• Jaostot ja lautakunnat noin vkot 37–41: Lausuminen aluehallitukselle strategialuonnoksesta
• Vaikuttamistoimielimet vkot 37–41: Lausuminen aluehallitukselle strategialuonnoksesta
• Aluehallitus + valtuustoryhmien puheenjohtajat noin vko 43: Strategian viimeistelyn työpaja
• Aluehallitus noin vkl 45: esitys aluevaltuustolle strategian hyväksymisestä
• Aluevaltuusto noin vko 47: strategian käsittely ja hyväksyminen
   

Sote-toimialojen ja pelastustoimen nykytoimijat osallistuvat strategian valmisteluun prosessin aikana hyvinvointialueen valmisteluorganisaation vastatessa strategia valmistelukokonaisuuden toteutumisesta suunnitellusti.

Perustelut

Asian valmistelija: päätöksenteon valmistelupäällikkö Riikka Liljeroos ja strategiavalmistelun päällikkö Marianne Juosila

Aluehallitus on kokouksessaan 15.3.2022 § 6 käynnistänyt hyvinvointialueen strategiaprosessin ja edelleen kokouksessaan 7.4.2022 § 41 hyväksynyt strategiaprosessin aikataulun ja toimielinten osallistamisen strategian valmisteluun.

Lain hyvinvointialueesta 41 §:n mukaista Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiaa on valmisteltu kevään 2022 aikana. Valmistelun tueksi näkemyksiä strategian eri osa-alueista on kerätty alueen keskeisiltä toimijoilta ja sidosryhmiltä kyselyin, haastatteluin ja työpajoin (henkilöstö, asukkaat ja järjestöt, aluevaltuutetut sekä asiantuntijat hyvinvointialuevalmistelusta ja nykyorganisaatioista).

Aluevaltuuston talous- ja strategiaseminaari on aikataulutettu pidettäväksi 6.-7.9.2022, ja jälkeen aluehallituksen on tarkoitus lähettää luonnos hyvinvointialuestrategiasta lausuntokierrokselle mm. jaostoille, lautakunnille ja vaikuttamistoimielimille (noin viikot 47–31).

Hyvinvointialuestrategian on tarkoitus valmistua siten, että se voitaisiin käsitellä aluehallituksen kokouksessa 8.11.2022 edelleen hyväksyä aluevaltuuston kokouksessa 22.11.2022.

Edellisessä aluehallituksessa 18.5.2022 on keskusteltu siitä, olisiko strategiatyön valmistelun tukemiseksi perusteltua asettaa vielä hyvinvointialuestrategian neuvottelukunta. Neuvottelukunta voisi tukea ja ohjata strategian valmistelua, tuottaa näkemyksiä strategisten valintojen taustalle sekä edistää tiedonkulkua valmistelun ja päätöksenteon välillä.

Mikäli neuvottelukunta nähdään perustelluksi asettaa, voisi se kokoontua noin 3–4 viikon välein. Kokoukset sovitettaisiin tukemaan aluehallituksen kokouksessaan 7.4.2022 § 41 hyväksymää valmisteluaikataulua. Neuvottelukunnan kokoonpano voisi olla aluehallituksen puheenjohtaja ja 8 muuta aluehallituksen nimeämää jäsentä. Lisäksi kokouksissa voisivat olla paikalla hyvinvointialueen muutosjohtaja/hyvinvointialuejohtaja sekä strategiavalmistelun asiantuntijoina talousvalmistelujohtaja, strategian valmistelupäällikkö ja erityisasiantuntija sekä muut asiantuntijat, jotka voivat syventää näkemystä esitettyjen linjausten osalta.