Perustelut
Asian valmistelija: vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
Omaishoidon tuki muodostuu asiakkaalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja hoitotehtävää tukevista palveluista. Palvelut asiakkaalle määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tuki ja omaishoitajan velvollisuudet määritellään omaishoitosopimuksessa. Omaishoidon tuen tarkoituksena on edistää asiakkaan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tarjota tukea omaishoitajana toimimiseen.
Omaishoidon tuen myöntämisedellytyksistä on säädetty omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 3 §:ssä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos asiakas tarvitsee hoitoa- ja huolenpitoa kotioloissa ja omainen tai läheinen on valmis ja kykenevä toimimaan omaishoitajana. Omaishoidon tuen hoitoryhmä määrittyy hoidontarpeen ja sitovuuden mukaan.
Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään omaishoitoperheen kokonaistilanne ja millaisten palvelujen turvin perheen hyvinvointia on mahdollista tukea. Selvityksessä kiinnitetään huomio sekä voimavaroihin että arjessa selviytymisessä ilmeneviin haasteisiin. Omaishoidon päätökseen vaikuttaa perheen tilanne, myönnetyt muut palvelut ja toimintakykymittareiden antama tieto. Hoitoa tarvitsevan henkilön tosiasiallinen asuinpaikka tulee olla hyvinvointialueella. Omaishoito tapahtuu kotioloissa, hyvinvointialueella asuvan hoidettavan kotona tai hyvinvointialueella asuvan omaishoitajan kotona. Omaishoidon tuen avulla tuetaan kotona asumista.
Omaishoidon tuen hoitoryhmään 1 kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat päivittäin useita kertoja tai jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissaan. Omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai toistuvasti päivittäin.
Hoitoryhmään 2 kuuluvat henkilöt tarvitsevat sairauden tai vamman vuoksi runsaasti hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettava ei voi asua yksin. Omaishoitaja on sidottu hoitoon yhtäjaksoisesti myös öisin.
Hoitoryhmään 3 kuuluvat henkilöt tarvitsevat runsaasti vaativaa, laitoshoitoa vastaavaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoitotyö edellyttää ympärivuorokautista työpanosta eikä hoidettava voi asua yksin. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti erityisen raskasta.
Vantaan ja Keravan omaishoidon tuen palkkiot hoitoryhmissä ovat yhtenevät vuonna 2022:
- Hoitoryhmä 1 – 423,61 €/kk
- Hoitoryhmä 2 – 847,22 €/kk
- Hoitoryhmä 3 – 1553,20 €/kk
Sijaisomaishoito on omaishoidon tuesta annetun lain 4 a §:ssä määritelty hoidettavan hoidon järjestämistapa omaishoitajan lakisääteisten vapaiden tai muun poissaolon ajalle. Sijaisomaishoidosta tehdään toimeksiantosopimus, jolla sijaisomaishoitaja sitoutuu huolehtimaan hoidettavan hoidosta varsinaisen omaishoitajan poissa ollessa. Sijaisomaishoitaja ei ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen. Sijaisomaishoitajia on Vantaalla 275 ja Keravalla 55.
Sijaisomaishoitajalle maksetaan tällä hetkellä Vantaalla 116,25 €/vrk ja Keravalla 99,11 €/vrk palkkio.
Fuusiotyön valmistelussa on tehty esitys yhtenäistää sijaishoitajien palkkiot samansuuruisiksi kaikille sijaisomaishoitajille. Esityksen kustannusvaikutus vuositasolla Keravan 55 sijaisomaishoitajan palkkioiden osalta on 28 459 € - 42 688€ (riippuen myönnetyistä omaishoitajan vapaapäivistä 2-3 vapaapäivää/kk).
Esitys omaishoitajien ja sijaishoitajien palkkioista on valmisteltu osana hyvinvointialueen fuusiotyötä ja asiaa on käsitelty hyvinvointialueen johtoryhmässä 5.12.2022.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 80 §:n mukaan aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista. Aluehallitus päättää tarkemmin muiden maksujen (ei asiakasmaksujen) perusteista ja euromääristä. Aluehallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.