Perustelut
Asian valmistelija: vt. hallintojohtaja Riikka Liljeroos
Aluevaltuuston kokouksessa 27.9.2022 § 85 jätettiin Elina Nykyrin valtuustoaloite "Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee laatia vammaispoliittinen ohjelma ja käyttää yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia". Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 24 aluevaltuutettua. Valtuustoaloite kuului seuraavasti:
"Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyy käyttämään yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia tehdessään päätöksiä ja arvioidessaan niiden vaikutuksia. Samaan tapaan, kun hyvinvointialue arvioi ja seuraa päätöstensä lapsivaikutuksia, on sen arvioitava ja seurattava päätöstensä vaikutuksia asukkaiden yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnissa on huomioitava etenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten vammaiset ihmiset.
Toiseksi. Me allekirjoittaneet esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue laatii konkreettisia toimenpiteitä sisältävän vammaispoliittisen ohjelman, jota päivitetään ainakin kerran valtuustokaudessa. Ei riitä, että vammaiset ihmiset mainitaan lyhyesti hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmissa sekä hyvinvointikertomuksissa ja -katsauksissa.
Hyvinvointialue edistää vammaispoliittisen ohjelman avulla vammaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Se auttaa hyvinvointialuetta kehittämään kaikkia palveluitaan ja tukiaan vammaisille ihmisille sopiviksi. Ohjelman avulla voimme lisäksi näyttää mallia muille kunnille ja hyvinvointialueille.
Vammaispoliittisessa ohjelmassa tulee kartoittaa vammaisten ihmisten sekä heidän läheistensä tarvitsemien palveluiden ja tukien ongelmat. Siihen on myös kerättävä ongelmien ratkaisukeinoja. Vammaisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ja tukien toimivuus on turvattava. Hyvinvointialueen on kehitettävä toimintansa esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja edistettävä vammaisten ihmisten yhdenvertaisia työllistymis-, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Hyvinvointialueen käyttämien tilojen ja sen tarjoamien palveluiden ja tukien on oltava esteettömiä ja saavutettavia. On myös kiinnitettävä huomioita palveluohjaukseen ja -neuvontaan ja sen sujuvuuteen. Hyvinvointialueen viestinnän on oltava selkeää, saavutettavaa sekä monikanavaista ja -kielistä. Hyvinvointialueen on muistettava viestinnässään ne, jotka eivät pysty Internettiä käyttämään.
Palvelu- ja tukipäätökset on tehtävä asiakkaan etu edellä. Vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä on otettava mukaan hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen. Vammaisen henkilön on voitava vaikuttaa omiin palveluihinsa ja tukiinsa. Vammaisen ihmisen tulee esimerkiksi voida itse päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu.
Tulee hälventää vammaisuuteen liittyviä asenteita ja ennakkoluuloja ja puuttua vammaisten ihmisten usein kohtaamaan syrjintään, väkivaltaan, häirintään ja yksinäisyyteen. On puututtava siihen, että vammaisella naisella tai tytöllä on tutkitusti 2–10 kertaa suurempi riski joutua väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi kuin muilla naisilla ja tytöillä.
Hyvinvointialueen on tärkeää vahvistaa alueen potilas- ja vammaisjärjestöjen sekä vaikuttamistoimielinten (nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvostot ja monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta) mahdollisuuksia vaikuttaa alueen päätöksentekoon. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten edustajille on syytä myöntää läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen valtuustossa ja muissa luottamuselimissä.
Hyvinvointialueen on syytä perustaa vammaisasioiden osaamiskeskus. Vammaispalveluiden asiakkaalla pitää olla nimetty omatyöntekijä. Omatyöntekijä on työntekijä, jolla on vastuu asiakkaan asioista.
Hyvinvointialueen työntekijöille, päättäjille ja virkamiehille on syytä järjestää koulutusta vammaisten ihmisten asioista. Koulutuksessa tulee olla mukana kokemusasiantuntijan puheenvuoro. Koulutusten suunnittelussa kannattaa hyödyntää vammais- ja potilasjärjestöjen asiantuntemusta.
Hyvinvointialueen on otettava vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen ja päivittämiseen mukaan kaikki tahot, joita asia koskettaa. Mukaan on otettava muun muassa alueen vammaisneuvostot, vammaisalan työntekijät ja potilas- ja vammaisjärjestöt. Erityisen tärkeää on tehdä tiivistä yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien ja HUS:n kanssa. Vantaan kaupunki on päättänyt laatia vammaispoliittisen ohjelman.
Vammaiset henkilöt ovat maailman suurin vähemmistö. He eivät siis ole pieni joukko. Joka kymmenes Suomessa asuva on vammainen. Vantaan ja Keravan alueella asuu ainakin 27 000 vammaista ihmistä. Kuka tahansa voi, koska tahansa, vammautua. Vammainen ihminen on yksilö. Vammaisuus on vain yksi osa häntä. Vammainen henkilö on aktiivinen toimija, ei hoidon tai hoivan kohde."
Ehdotus
Aluehallitus päättää merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimialajohtajan valmisteltavaksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.