Perustelut
Asian valmistelija: vanhusten palvelujen toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja Hanna Mikkonen
Perhehoidon järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella perhehoitoa järjestetään sekä Lasten, nuorten ja perheiden, Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen että Vanhusten palvelujen toimialoilla. Perhehoidon kokonaisuudet eroavat toisistaan paitsi toimintaa ohjaavan lainsäädännön, asiakaskunnan ja -tarpeiden, myös volyymien osalta. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoito on keskeinen palvelumuoto, jossa asiakas- ja kustannusvolyymit ovat suuret. Muilla toimialoilla perhehoidon osuus on vähäinen. Yhteistä kuitenkin on se, että perhehoito on merkittävä ja vaikuttava palvelumuoto, jonka turvaaminen ja lisääminen kannattaa niin taloudellisesta kuin inhimillisestä näkökulmasta.
Esitykset palkkioista ja kulukorvauksista on valmisteltu osana hyvinvointialueen fuusiotyötä ja käsitelty hyvinvointialueen johtoryhmässä 10.10.2022.
Perhehoito Lasten, nuorten ja perheiden toimialalla
Lastensuojelulain 50 §:n mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto silloin kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoidon ja huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin, pysyviin ihmissuhteisiin.
Sijaisvanhemmilta ei edellytetä alan koulutusta, vaan heidät valmennetaan tehtäväänsä. Perhehoitomuotoja ovat toimeksiantosopimuksen alainen perhehoito (oma palvelutuotanto) ammatillinen perhekotitoiminta ja ostopalveluperhehoito. Viime vuosina perhehoitoon on sijoitettu aiempaa vaativahoitoisempia ja iältään vanhempia lapsia, myös teini-ikäisiä lapsia. Tällä hetkellä perhehoidossa on noin 58 % Vantaan ja Keravan kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista.
Tämä palkkio- ja kulukorvausesitys koskee toimeksiantosuhteista perhehoitoa, jota tuotetaan hyvinvointialueella omana palvelutuotantona. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset ovat keskimäärin 3000 e/kk/lapsi. Tämä on huomattavasti edullisempaa kuin ammatillinen perhekotihoito (keskimäärin n. 6000 e/kk/lapsi) tai laitoshoidon eri sijoitusmuodot (keskimäärin n. 12 000 e/kk/lapsi). Perhehoidon ja erityisesti oman perhehoidon lisääminen on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kannattavaa.
Perhehoito vammaisten ja vanhusten palveluissa
Vanhusten ja vammaisten perhehoidon tavoitteena on turvata hoidettavan yksilöllisiin tarpeisiin vastaava hoito sekä antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen palveluun, läheisiin ihmissuhteisiin ja edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhehoito tarjoaa myös omaishoitajan vapaan sijaisuuksiin lyhyitä, ennalta sovittuja perhehoidon jaksoja. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös tuntiperusteisena, joko päivä- tai yöaikaisena hoitona. Perhehoito tapahtuu perhehoitajan tai asiakkaan yksityiskodissa.
Vaikka vanhusten ja vammaisten perhehoito on vähäisempää verrattuna esimerkiksi sijaishuollon perhehoitoon, on sen lisääminen strategisesti järkevää - sekä taloudellisesti että inhimillisesti tarkasteltuna. Perhehoidon eri muotojen hyödyntäminen ja kehittäminen mahdollistaa vaihtoehtoisten ja korvaavien palvelujen tarjoamisen moniin erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi sairaalajakson jälkeinen kuntoutus voitaisiin järjestää perhehoitoon jalkautuvien palvelujen avulla. Omaishoitoperheiden kuormittuneeseen tilanteeseen voidaan - kotiin vietävien palvelujen kehittämisen ja pilotoinnin ohella - perhehoidon eri muotoja hyödyntämällä löytää heitä palvelevia, pitkäaikaisiakin ratkaisuja.
Lasten tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa toteutetaan sosiaalihuoltolain mukaisena ennaltaehkäisevänä palveluna (SHL 28 §) sekä lastensuojelulain mukainen tukitoimena (LSL 36 §). Sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakiin perustuvien tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia.
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta on suunnitelmallista ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevänä palveluna kyse on tukitoimesta, jota tarjotaan perheille, joissa vanhempi tai vanhemmat ovat hengähdystauon tarpeessa. Lastensuojelun tukitoimena palvelua tarjotaan perheelle, jossa on usein jo monia sosiaalisia ongelmia. Tällöin korostuu lapsen tarve turvallisille ihmissuhteille ja vanhemman tarve saada tukea vanhemmuuteen. Tukihenkilö tapaa lasta noin 2-4 kertaa kuukaudessa ja tukiperheessä lapsi viettää yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa koordinoidaan Lapsiperheiden varhaisen tuen yksikössä Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla.
Liiteet:
Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset 1.1.2023 vanhus- ja vammaispalveluissa
Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2023 alkaen
Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan palkkiot ja korvaukset 1.1.2023 alkaen
Oheismateriaali:
Esitys perhehoidon palkkioista vanhus- ja vammaisasiakkaiden osalta
Esitys lastensuojelun perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan järjestämisestä ja palkkioista
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.