Aluehallitus, kokous 14.12.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 273 Lounasedun käyttöönotto Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstöetuna

VAKEDno-2022-381

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian valmistelija: HR-valmistelujohtaja Anne Sivula ja projektipäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy noin 4 600 työntekijää vanhoina työntekijöinä.  Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palvelukyvyn suurin haaste. Henkilöstövaje on laajentunut useimpiin sote-ammattiryhmiin ja pelastajiin. Väestön palvelutarpeiden kasvu, koronan aiheuttama palveluvelka sekä lainsäädännön muutokset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Myös ihmisten odotukset työelämältä ja työsuhteilta ovat muuttuneet ja muuttuvat.

Hyvinvointialueen onnistuminen perustehtävässään ja strategian toteuttamisessa perustuu osaavaan, innostuneeseen, motivoituneeseen, kehittämis- ja kehittymiskykyiseen sekä määrältään riittävään henkilöstöön. Henkilöstökokemuksella on suora vaikutus sekä asiakaskokemukseen että henkilöstön saatavuuteen.

Henkilöstökokemukseen vaikuttavat monet eri tekijät ja yksilölliset tarpeet; siksi hyvän henkilöstökokemuksen rakentaminen edellyttää moninaisia toimenpiteitä. Henkilöstöetuudet ja erilaiset muistamiskäytännöt ovat olennainen osa-alue sekä henkilöstökokemuksen luomisessa että henkilöstön saatavuuden kannalta. Erilaiset henkilöstöedut ja muistaminen ovat myös henkilöstön kiittämistä hyvin tehdystä työstä.

Verohallinnon ohjeistus henkilökuntaeduista

Henkilöstöetuja suunnitellessa on otettava huomioon verotus. Verottomia henkilökuntaetuja ovat verohallinnon mukaan esimerkiksi kohtuullinen terveydenhuolto, erilaiset henkilökunta-alennukset, pienimuotoiset lahjat sekä omaehtoisen virkistys- ja harrastustoiminnan tukeminen. Työnantajan on myös mahdollista tukea työntekijöiden työmatkoja sekä lounasruokailua. Henkilöstöetujen verovapauden perusedellytyksenä on, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä. Verovapautta ei kuitenkaan estä se, että työnantaja suhteuttaa osa-aikaisten työntekijöidensä edun määrän työntekijän työaikaan tai muutoin liittää edun käyttöoikeuden palvelussuhteen tiettyyn kestoaikaan.

Verohallinnon mukaan omaehtoista liikunta- kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa voi tukea tällä hetkellä korkeintaan 400 eurolla vuodessa ja työmatkoja korkeintaan 3400 eurolla vuodessa. Luontoisetupäätöksen mukaisesti työnantaja voi kustantaa 25 % lounaan hinnasta verohallinnon vuosittain asettamien verotusarvojen puitteissa. Työntekijöille annettavat lahjat ovat verovapaita, kun ne ovat tavanomaisia ja kohtuullisia ja lahja on saatu muuna kuin rahana. Merkkipäivän johdosta annetun lahjan arvo voi olla enintään työntekijän 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä ja muista syistä annetun lahjan (esimerkiksi joululahja) arvo voi olla enintään 100 euroa.

Henkilöstöetujen määrittäminen hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueiden henkilöstöetujen kartoituksen mukaan kaikki hyvinvointialueet tarjoavat erilaisia henkilöstöetuja työntekijöilleen. Liikunta- ja kulttuuriedut eri muodoissa ovat laajasti käytössä. Lounasetu ja työntekijöiden julkisilla kulkuvälineillä tapahtuvien työmatkojen tuki ovat myös yleisiä. Lisäksi henkilökuntaa muistetaan erilaisten merkkipäivien ja perhetapahtumien johdosta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käsiteltiin henkilöstöetuja luottamusmiesten kanssa laajennetussa yhteistyöryhmässä 11.5.2022. Erilaiset liikunta- ja kulttuuriedut nousivat tärkeiksi myös tässä tarkastelussa. Hyvinvointialueen fuusioryhmiltä kysyttiin myös kannanottoja henkilöstöetujen tärkeydestä kesäkuussa 2022. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin luottamusmiesten ja yleisen hyvinvointialueiden kartoituksen tulokset henkilöstöeduista.

Sähköinen ratkaisu henkilöstöeduista

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on oman palvelutuotannon toimipisteitä noin 325. Alue ulottuu myös esimerkiksi pelastustoimen osalta laajemmalle alueelle kuin Vantaan ja Keravan kaupunkeihin. Tämän takia henkilöstöetujen valinnassa korostuu mahdollisuus valita joustavasti eri etujen välillä sekä missä etuja käyttää. Esimerkiksi työmatkaetu, jossa työnantaja maksaa osan julkisen liikenteen lipun hinnasta, ei olisi kaikkien työntekijöiden käytettävissä.

Henkilöstöedut on käytännön syistä helpointa toteuttaa sähköisellä ratkaisulla, sillä käyttöpaikkoja on hyvinvointialueen alueella paljon ja etua kuluu vain todellisen käytön mukaan. Sähköiset palvelut tarjoavat myös joustavuutta, sillä kokonaissaldo on kaikille sama ja työntekijä voi valita itse mihin määriteltyihin palveluihin saldoa käyttää. Toinen voi arvostaa pelkkiä liikuntapalveluita ja toinen maksaa samalla arvolla osan matkalippunsa hinnasta.

Edun kokonaissaldo täyttä työaikaa tekeville työntekijöille ehdotetaan olevan 300 euroa vuodessa, mikä vastaa pk-seudun hyvinvointialueiden vastaavaa henkilöstöetuutta sekä Vantaan kaupungin keskimääräistä etua, joka on koostunut eri osista (esim. liikunta- ja kulttuurietu ja työmatkaliput). Keravan kaupungilla ei ole ollut käytössä vastaavia henkilöstöetuja. Myöskään verottajan kollektiivisille eduille määrittelemä arvo ei ylity.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön 23 §:n mukaan aluehallitus vastaa henkilöstöpolitiikan ja kannustavan palkkausjärjestelmän yleisperiaatteista. Asiasta päättäminen kuuluu em. määräyksen nojalla aluehallituksen toimivaltaan.

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1.  ottaa käyttöön seuraavat verovapaat henkilöstöedut yhteisarvoltaan 300 euroa vuodessa: liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- sekä työsuhdematkalippuetu;
  2.  ottaa käyttöön lounasedun, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa;
  3.  ottaa käyttöön henkilöstön verovapaan huomioimisen käytännöt (esimerkiksi henkilöstön tasavuodet, perhetapahtumat, eläkkeelle jääminen) ja
  4.  todeta, että edellä mainittuja etuja ja huomiointia koskevia menettelyjä ja rajauksia tarkennetaan henkilöstöjohtajan päätöksillä ja ohjeilla.

 

Muutettu päätösehdotus:
Aluehallitus päättää:

  1. ottaa käyttöön vuoden alusta 2023 lukien seuraavat verovapaat henkilöstöedut yhteisarvoltaan 300 euroa vuodessa: liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- sekä työsuhdematkalippuetu ja päättää, että HR selvittää jatkossa pyöräedun;
  2. että aluehallituksen päätettäväksi valmistellaan lounasedun käyttöönotto, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa. Lounasedun selvittely ja valmistelu tehdään siten, että eri työaikamuodot huomioidaan valmistelussa;
  3. ottaa käyttöön henkilöstön verovapaan huomioimisen käytännöt (esimerkiksi henkilöstön tasavuodet, perhetapahtumat, eläkkeelle jääminen).

Päätös

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.

Perustelut

Asian valmistelija: Henkilöstöjohtaja Anne Sivula ja projektipäällikkö Maarit Nurmijoki-Matilainen

Aluehallitus on kokouksessaan 14.9.2022 § 168 päättänyt, että aluehallituksen päätettäväksi valmistellaan lounasedun käyttöönotto, jossa työnantajan kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa. Lounasedun selvittely ja valmistelu tehdään siten, että eri työaikamuodot huomioidaan valmistelussa.

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan ravinto- eli lounasedulla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja tarjoaa palkansaajalle aterian käypää hintaa alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Ateriana pidetään lounasta, päivällistä ja illallista.

Työnantaja voi järjestää työntekijälle luontoisetuna tarjoamalla aterian työnantajan ylläpitämässä omassa työpaikkaruokalassa, muun ruokalanpitäjän ylläpitämässä työpaikkaruokalassa tai niin sanottuna sopimusruokailuna yleisessä käytössä olevassa ravintolassa. Työnantaja voi tällöin kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verotusarvojen puitteissa.

Laitosruokailulla tarkoitetaan taas ruokailua, joka on järjestetty potilas-, oppilas tai muuna vastaavana ruokailuna. Tällaista ruokailua ei ole järjestetty ensisijaisesti henkilökuntaa varten. Laitosruokailulle on vahvistettu oma luontoisetuarvo, jota sovelletaan sairaalan, koulun, päiväkodin, vanhainkodin ja muun vastaavan laitoksen henkilökunnan saamaan ravintoetuun. Perhekodit eivät kuulu em. laitosruokailun piiriin.

Yleisesti laitosruokailuna saadun ravintoedun arvo on 75 prosenttia tavanomaisen ravintoedun arvosta ja oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saatu ravintoetu arvostetaan 80 prosenttiin edellä mainitusta laitosruokailun arvosta. Tätä arvoa voidaan soveltaa myös silloin, kun ruoka toimitetaan laitoskeittiöstä työnantajan toiseen toimipisteeseen.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VI luvun 4 §:n mukaan työnantajan työpaikkaruokaloissa peritään pääateriasta (lounas, päivällinen, kouluaterian luonteinen ateria) toimivaltaisen viranomaisen päätöksen mukaan vähintään ravintoedun verotusarvon ja enintään omakustannushinnan mukainen korvaus.  Mikäli viranhaltija/työntekijä koulussa, päiväkodissa taikka lastenhuoltolaitoksessa, sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa työvuorossa ollessaan määrätään osallistumaan valvojana tai ohjaajana ruokailuun ns. esimerkkiruokailijana, ei ateriasta tällöin peritä korvausta. Jollei ateriasta peritä korvausta, se katsotaan verotettavaksi luontoiseduksi. Milloin työpaikkaruokailu on järjestetty ulkopuolisessa työpaikkaruokalassa tai ravitsemusliikkeessä, kunta/kuntayhtymä voi osallistua pääateriasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin aterian hinta ylittää työnantajan omissa työpaikkaruokaloissa vastaavanlaisesta ateriasta yleisesti perityn ateriakorvauksen. Muussa tapauksessa kunta/ kuntayhtymä voi korvata ateriasta aiheutuvia kustannuksia verotusarvon ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 25 % ateriaa kohti.

Lounasetu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on oman palvelutuotannon toimipisteitä noin 325. Alue ulottuu myös esimerkiksi pelastustoimen osalta laajemmalle alueelle kuin Vantaan ja Keravan kaupunkeihin. Lounasetu on hankala toteuttaa esimerkiksi erilaisin sopimusruokalaratkaisuin, koska kaikkia työntekijöitä hyödyntävää ratkaisua ei olisi mahdollista järjestää.

Tämän vuoksi koko henkilöstöä koskeva veroton 25 % lounasetu toteutettaisiin sähköisellä ratkaisulla ns. kohdennetulla maksuvälineellä.  Tällöin lounasedun 75 % arvo peritään suoraan lounasedun käyttäjän palkasta.

Laitosruokailu järjestetään ja päätetään eri toimipisteissä henkilöstöjohtajan päätöksellä ja ohjeistuksella erikseen verohallinnon ohjeita noudattaen.

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1. ottaa käyttöön lounasedun, jossa työnantaja kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa;
  2. todeta, että henkilöstöjohtaja antaa tarkemmat ohjeet lounasedun käyttämisestä;
  3. todeta, että hyvinvointialueen mahdolliset laitosruokailut järjestetään henkilöstöjohtajan päätöksillä ja ohjeilla niissä toimipisteissä, joissa se tulee kysymykseen.

Päätös

Aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.

Perustelut

Asian valmistelija: vt. henkilöstöjohtaja Anne Sivula

Aluehallitus on käsitellyt hyvinvointialueen henkilöstöetuja kokouksissaan 14.9.2022 § 168 ja 28.10.2022 § 210. Aluehallitus päätti kokouksessaan 28.10.2022 palauttaa lounasedun uudelleen valmisteltavaksi.

Hyvinvointialue uutena toimijana on profiloitumassa työnantajana. Kantava teema on tehdä monella saralla vaikuttavia tekoja, jotta luomme erinomaista henkilöstökokemusta ja sitä kautta turvaamme henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä. Henkilöstöruokailun tukeminen on  vaikuttavimpia investointeja henkilöstön tuloksellisuuteen, työhyvinvointiin, terveyteen ja henkilöstökokemukseen.  

Verohallinnon ohjeistus koskien lounasetua 

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan ravinto- eli lounasedulla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työnantaja tarjoaa palkansaajalle aterian käypää hintaa alempaan hintaan tai täysin vastikkeetta. Ateriana pidetään lounasta, päivällistä ja illallista.  

Työnantaja voi järjestää työntekijälle luontoisetuna tarjoamalla aterian työnantajan ylläpitämässä omassa työpaikkaruokalassa, muun ruokalanpitäjän ylläpitämässä työpaikkaruokalassa tai niin sanottuna sopimusruokailuna yleisessä käytössä olevassa ravintolassa. Työnantaja voi tällöin kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verotusarvojen puitteissa. 

Laitosruokailulla tarkoitetaan taas ruokailua, joka on järjestetty potilas-, oppilas tai muuna vastaavana ruokailuna. Tällaista ruokailua ei ole järjestetty ensisijaisesti henkilökuntaa varten. Laitosruokailulle on vahvistettu oma luontoisetuarvo, jota sovelletaan sairaalan, koulun, päiväkodin, vanhainkodin ja muun vastaavan laitoksen henkilökunnan saamaan ravintoetuun. Perhekodit eivät kuulu em. laitosruokailun piiriin.  

Yleisesti laitosruokailuna saadun ravintoedun arvo on 75 prosenttia tavanomaisen ravintoedun arvosta ja oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saatu ravintoetu arvostetaan 80 prosenttiin edellä mainitusta laitosruokailun arvosta. Tätä arvoa voidaan soveltaa myös silloin, kun ruoka toimitetaan laitoskeittiöstä työnantajan toiseen toimipisteeseen. 

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VI luvun 4 §:n mukaan työnantajan työpaikkaruokaloissa peritään pääateriasta (lounas, päivällinen, kouluaterian luonteinen ateria) toimivaltaisen viranomaisen päätöksen mukaan vähintään ravintoedun verotusarvon ja enintään omakustannushinnan mukainen korvaus.  Mikäli viranhaltija/työntekijä koulussa, päiväkodissa taikka lastenhuoltolaitoksessa, sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa työvuorossa ollessaan määrätään osallistumaan valvojana tai ohjaajana ruokailuun ns. esimerkkiruokailijana, ei ateriasta tällöin peritä korvausta. Jollei ateriasta peritä korvausta, se katsotaan verotettavaksi luontoiseduksi. Milloin työpaikkaruokailu on järjestetty ulkopuolisessa työpaikkaruokalassa tai ravitsemusliikkeessä, kunta/kuntayhtymä voi osallistua pääateriasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin aterian hinta ylittää työnantajan omissa työpaikkaruokaloissa vastaavanlaisesta ateriasta yleisesti perityn ateriakorvauksen. Muussa tapauksessa kunta/ kuntayhtymä voi korvata ateriasta aiheutuvia kustannuksia verotusarvon ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 25 % ateriaa kohti. 

Lounasetu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on oman palvelutuotannon toimipisteitä noin 325. Alue ulottuu muun muassa pelastustoimen osalta laajemmalle alueelle kuin Vantaan ja Keravan kaupunkeihin. Osana valmistelua on todettu, että lounasetu on hankala toteuttaa esimerkiksi erilaisin sopimusruokalaratkaisuin, koska kaikkia työntekijöitä hyödyntävää ratkaisua ei olisi mahdollista järjestää. Sopimusruokaluin tasapuolisuus ei toteutuisi. 

Tämän vuoksi koko henkilöstöä koskeva veroton 25 % lounasetu esitetään toteutettavaksi sähköisellä ratkaisulla ns. kohdennetulla maksuvälineellä ns. sopimusravintoloissa.  Tällöin lounasedun 75 % arvo peritään suoraan lounasedun käyttäjän palkasta. Työntekijän maksuosuus on aina vähintään 8 euroa vuonna 2023 verottajan päätöksen mukaisesti.  

Em. ratkaisulla on mahdollisuus ostaa lounasetuhintaan oman työvuoron aikainen ruokailu myös ilta- ja yöaikaan kaikista ruokailupaikoista, jotka ovat osa valittua sähköistä ratkaisua. Kohdennetulla maksuvälineellä on mahdollista tilata ruoka myös suoraan työpaikalle tai ostaa ruoka palvelun piirissä olevien kauppojen ruokatiskeiltä. Ruokailupaikkoja on mahdollisuus myös ehdottaa lisättäväksi sähköisen ratkaisun piiriin, jos paljon käytetty ruokailupaikka ei ole vielä mahdollinen käytettävä valitulla kohdennetulla maksuvälineellä.  

Hyvinvointialue on velvollinen noudattamaan lepotaukoja koskevien käytäntöjen osalta kunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräyksiä. Valtaosa hyvinvointialueen henkilöstöstä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) soveltamispiiriin. Sote-sopimuksessa on neljä työaikamuotoa (toimistotyöaika, yleistyöaika, jaksotyöaika ja liitteen 4 mukainen työaika. Toimistotyöaikaa (täysi säännöllinen työaika 36h 15mim/viikko) sovelletaan hallinto- ja toimistyötehtävissä työskenteleviin.  Liitteen 4 mukaisen työajan (täysi säännöllinen työaika 37h 45min/viikko) soveltamispiirissä ovat mm. sosiaalityöntekijät, kuraattorit ja psykologit. Jaksotyötä (täysi säännöllinen työaika keskimäärin 38h 15 min/viikko) sovelletaan tyypillisesti toiminnoissa, joissa on tarve teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Muuhun henkilöstöön sovelletaan yleistyöaikaa (täysi säännöllinen työaika 38h 15min/viikko). Esimerkiksi hoitohenkilöstö on tyypillisesti yleistyöajassa tai jaksotyöajassa. 

Eri työaikamuodoissa säännöllisen viikoittaisen täyden työajan pituus vaihtelee. Samoin eri työaikamuodoissa on erilaisia lepotaukoja koskevia määräyksiä. Jaksotyöajassa henkilöstön on ollut mahdollista ruokailla joutuisasti työn ohessa työajalla. Sen sijaan muissa työaikamuodoissa työnantaja on ollut pääsääntöisesti velvollinen järjestämään 30 minuutin omaa aikaa olevan päivittäisen lepotauon. Lokakuussa 2022 syntyneen sopimusratkaisun mukaan 6.3.2023 alkaen myös yleistyöajassa sote-sopimukseen kuuluvalla henkilöstöllä on jatkossa mahdollisuus halutessaan valita joutuisa ateriointi työpaikalla työaikana vastaavalla tavalla kuin jaksotyöajassa on ollut jo aiemmin.  

Sote-sopimuksen yleistyöaikaa koskevan lepotaukomääräyksen muuttumisen jälkeen eli 6.3.2023 alkaen valtaosa palvelutuotannossa työskentelevästä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä voi halutessaan valita joutuisan ruokailun työajalla. Muutos yhtenäistää lepotaukokäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, joissa työskentelee eri ammattiryhmien edustajia. 

Ruokapaikkojen sijaintiin hyvinvointialue ei puutu, mutta luonnollisesti kannustaa mahdollisimman monia ruokapaikkoja liittymään valittuun maksutapajärjestelyyn 

Koska teknisesti lounasetua ei valitulla maksutavalla pystytä järjestämään ennen kuin 1.3.2023 alkaen, tarvitaan alkuvuoteen eri käytäntö. Myös Vantaan kaupunkikortti maksutapana poistuu 1.1.2023 lukien. Siksi on ratkottava monien eri palvelutuottajien kanssa, miten alkuvuonna toimitaan, jotta mahdollistetaan henkilöstölle lounasruokailu. Prosenttiosuus (25%) ruuan hinnasta tekee manuaalisesti toteutettavan laskutuksen ongelmalliseksi toteuttaa, siksi työnantajan subventioksi ehdotetaan yhtä ja samaa määrää, 1,40 euroa työntekijän osuuden ollessa kuitenkin vähintään ravintoedun arvo 8,00 euroa. Mahdollisuus tammi-maaliskuussa tällaiseen järjestelyyn tullaan järjestämään vain sellaisten hyvinvointialueen työpaikkojen työpaikkaruokaloihin tai työpaikkojen läheisyydessä oleviin lounaspaikkoihin, joissa työskentelee laajemmin hyvinvointialueen henkilöstöä.  

Lounasetu tullaan toteuttamaan e-passisovelluksella, jota käyttävät kaikki hyvinvointialueen työntekijät. Ruokailumahdollisuus e-passilla on hyvin laaja, useimmat lounasruokaa tarjoavat yritykset ovat liittyneet e-passisovellukseen kuten myös monet valmisaterioita myyvät ruokakaupat ja ne kaikki ovat hyvinvointialueen henkilöstön käytettävissä. 

Laitosruokailu järjestetään ja päätetään eri toimipisteissä henkilöstöjohtajan päätöksellä ja ohjeistuksella erikseen verohallinnon ohjeita noudattaen. Pääsääntöisesti lounasetu hyödynnetään e-passin kautta, mutta joissain tilanteissa, mm. kouluilla, on tarpeen ratkaista lounasmahdollisuus sopimalla asiasta erikseen palvelutuottajan kanssa.   

Lounasedun kustannukseksi 25 %:n edulla arvioidaan 1,9 – 2,1 miljoonaa euroa vuositasolla.

Ehdotus

Aluehallitus päättää:

  1. ottaa käyttöön 1.3.2023 lukien lounasedun, jossa työnantaja kustantaa lounaan hinnasta enintään 25 % verottajan määrittelemien verotusarvojen puitteissa. Henkilöstöjohtaja antaa tarkemmat ohjeet lounasedun käyttämisestä; 
  2. että ennen varsinaisen lounasedun käyttöönottoa ajalla 1.1.-28.2.2022 työnantajan subventoima osuus lounasruokailussa on enintään 1,40 euroa lounasta kohden ajalla. Tämä toteutetaan palvelutuottajittain sopimalla laskutusjärjestelystä;
  3. todeta, että hyvinvointialueen mahdolliset laitosruokailut järjestetään henkilöstöjohtajan päätöksillä ja ohjeilla niissä toimipisteissä, joissa e-passin käyttö ei ole mahdollista.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

Lisätietoja päätöksestä antaa hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö, timo.aronkyto@vantaa.fi.